Kohonneen verenpaineen hoitotavoitetta tiukennettiin henkilöillä, joiden sydäntautirisk... Lue lisää »

Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu väärin potilaille maksuttomiksi taudin ... Lue lisää »

Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista. Lue lisää »

Tuberkuloosin hoitoon kehitetään tekniikkaa, jossa koko lääkekuuri voitaisiin antaa yhd... Lue lisää »

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia muutoksia nopeat masennushoidot ai... Lue lisää »

Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä

Lääkehoito   19.02.2016 08:27  UUTISPALVELU DUODECIM ISTOCKPHOTO

, Istockphoto

Protonipumpun estäjiä säännöllisesti käyttävien riski sairastua dementiaan on noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden samanikäisten.

Närästyksen ja vatsahaavan hoitoon käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet on yhdistetty monien sairauksien riskiin.

Nyt julkaistussa saksalaistutkimuksessa lääkitykset liitettiin myös suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan.

Saksalaisten tutkimus perustuu 74 000 yli 75-vuotiaan rekisteritietoihin, ja niiden perusteella protonipumpun estäjiä säännöllisesti käyttävien riski sairastua dementiaan on noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden samanikäisten.

Sama tutkijaryhmä löysi vastaavan yhteyden myös aikaisemmassa, pienemmässä tutkimuksessaan.

Protonipumpun estäjien on joissain hiiritutkimuksissa havaittu kulkeutuvan koe-eläinten aivoihin, joten periaatteessa dementiavaikutus voisi olla mahdollinen.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä on myös havaittu tavallista enemmän B12-vitamiinin puutosta, mikä voi altistaa dementiaoireille.

Aineiston luonteesta johtuen tuloksista ei voi päätellä, johtuuko yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä.

Ennen lisätutkimuksia ja tulosten varmistusta lääkärien voisi olla hyvä tarkistaa iäkkäiden potilaidensa lääkitykset.

Aiempien tutkimusten perusteella merkittävä osa protonipumpun estäjiä käyttävistä syö niitä turhaan tai liian pitkään oireiden jo päätyttyä.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Arkisto


Glukoosinpoistajien käyttöön uusia turvallisuussuosituksia
25.02.2016 09:19 TIINA KUOSA

Lääkehoito 25.02.2016 09:19 TIINA KUOSA


ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM


Sikiö altistui talidomidille Ruotsissa
23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM


Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali
22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM


Leukemiapotilaat kaipaavat neuvoja lääkehaittojen hallintaan
25.01.2016 10:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 25.01.2016 10:00 INKERI HALONEN


Rauhoittavia lääkkeitä käytetään yhä pitkään
21.01.2016 09:02 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 21.01.2016 09:02 VIRPI EKHOLM


PPI-lääkkeet suojaavat sydänkohtauksen jälkeen verenvuodoilta
19.01.2016 10:06 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 19.01.2016 10:06 VIRPI EKHOLM


Empagliflotsiini suojaa sydäntä – ainakin hieman
03.11.2015 08:02 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 03.11.2015 08:02 VIRPI EKHOLM


Uusi lääke sydämen vajaatoimintaan
28.10.2015 09:54 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 28.10.2015 09:54 VIRPI EKHOLM