Vaikka sote-uudistuksen päälinjoista päästiin keväällä sopuun, moni yksityiskohta kaipaa yhä hiomista.

Toimivatko viisi uutta sote-aluetta pelkästään tilaajina vai myös tuottajina? Mitä tapahtuu sairausvakuutusjärjestelmän yksityislääkäripalkkioille tai työterveyshuollolle? Entä lääkekorvauksille?

Näihin kysymyksiin etsi vastausta Apteekkarilehden kokoama paneeli, jossa keskustelivat Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sekä Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

Kolmikko oli monesta asiasta yhtä mieltä. He eivät esimerkiksi usko, että lääkekorvausjärjestelmää muutettaisiin kovin radikaalisti lähivuosina.

Annika Saarikon mielestä on realistista ajatella, että Kela maksaa lääkekorvauksia vielä viiden vuoden kuluttuakin.

– Mutta jos lääkekorvaukset ovat jatkuva säästökohde, pitää pohtia koko järjestelmän mielekkyyttä, hän sanoo.

Jan Schugk uskoo sairausvakuutusjärjestelmän lääkekorvausten säilyvän nykyisellään vielä pitkään.

– Olennaista on se, ettei hinnasta muodostu yksilölle kynnystä käyttää vaikuttavaa lääkettä tarkoituksenmukaisesti. Iso ongelma on myös se, että ihmiset ottavat lääkkeensä miten sattuu tai jättävät ne kokonaan ottamatta. Se vasta on tuhlausta, koska yhteiskunta investoi sairausvakuutuskorvauksiin paljon.

Tuula Haatainen ehdottaa, että lääkehoidon kokonaisvaikutuksista pitäisi tehdä kustannushyötyvertailua.

– Lääkehuolto täytyy säilyttää laadukkaana, sillä lääkehoidolla on tiivis yhteys myös kuntoutuksen onnistumiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

ERJA ELO

Keskustelun voi lukea kokonaan tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.