Kohonneen verenpaineen hoitotavoitetta tiukennettiin henkilöillä, joiden sydäntautirisk... Lue lisää »

Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu väärin potilaille maksuttomiksi taudin ... Lue lisää »

Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista. Lue lisää »

Tuberkuloosin hoitoon kehitetään tekniikkaa, jossa koko lääkekuuri voitaisiin antaa yhd... Lue lisää »

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia muutoksia nopeat masennushoidot ai... Lue lisää »

Melatoniini yhä muita unilääkkeitä parempi vaihtoehto

Lääkehoito   26.09.2016 08:43  VIRPI EKHOLM ISTOCKPHOTO

,

Melatoniinin käyttö unilääkkeenä lisää diabeteksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on tietty geenimutaatio. Melatoniini on kuitenkin yhä muita unilääkkeitä parempi vaihtoehto. 

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan melatoniinin käyttö unilääkkeenä lisää diabeteksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on tietty geenimutaatio.

Tyypin 2 diabetekselle altistava geenimutaatio löytyy noin joka kolmannelta suomalaiselta.

Tutkimuksen johtajan, dosentti Tiinamaija Tuomen mukaan melatoniinia voi kuitenkin edelleen käyttää turvallisesti unettomuuden hoidossa.

Tuomi toimii osastonylilääkärinä HUS:n Endokrinologian klinikalla.

– Lievä verensokerin nousu on pienempi paha kuin muiden unilääkkeiden aiheuttamat haitat. Turhaa pitkäaikaista melatoniinin käyttöä olisi kuitenkin hyvä välttää.

Jos henkilöllä on diabeteksen esiaste eli kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsietokyky, veren sokeriarvot kannattaa tarkistaa muutaman kuukauden melatoniinihoidon jälkeen.

Sokeriarvot kannattaa tarkistaa myös, jos henkilön perheessä tai suvussa on tyypin 2 diabetesta.

– Toisaalta, jos jo melatoniinia käyttävän henkilön veren sokeriarvot ovat normaalit, nykytiedon valossa ei ole mitään syytä lopettaa tai välttää melatoniinin käyttöä, Tuomi toteaa.

Tuomi ei suosittele riskigeenin selvittämistä internetistä saatavilla geenitesteillä, sillä niistä saatavaa tietoa ja sen merkitystä on todella vaikea tulkita.

– Kyseessä on ainoastaan yksi diabeteksen syntyyn vaikuttava tekijä, ja yksittäisen tekijän vaikutus on kuitenkin vähäinen. Muita riskigeenejä on tunnistettu kymmeniä, hän huomauttaa.

Joka kolmas suomalainen kantaa haiman saarekesolujen melatoniinireseptoreja koodaavassa geenissä mutaatiota, jonka on todettu altistavan tyypin 2 diabetekselle.

HUS:n ja Botnia-hankkeen tutkijat osoittivat, että kolme kuukautta kestänyt melatoniinin käyttö heikensi insuliinineritystä ja suurensi veren sokeripitoisuutta erityisesti juuri tämän riskigeenin kantajilla.