Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN

Sote ja apteekit 15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
14.03.2019 16:28 MAIJA PIRTTIJÄRVI

Lääkitys kuntoon 14.03.2019 16:28 MAIJA PIRTTIJÄRVI


Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM

Ympäristö 14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM


Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
08.03.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN

Apteekin lisäpalvelut 08.03.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN


Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
08.03.2019 13:42 ERJA ELO

Alzheimer 08.03.2019 13:42 ERJA ELO


Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
01.03.2019 09:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

Apteekki palvelee 01.03.2019 09:58 OLLI-PEKKA TIAINEN


Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO

Lääkitysturvallisuus 01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO


Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
27.02.2019 12:15 VIRPI EKHOLM

antibioottiresistenssi 27.02.2019 12:15 VIRPI EKHOLM


Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
25.02.2019 11:57 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 25.02.2019 11:57 ERJA ELO


Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
21.02.2019 16:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Sote ja apteekit 21.02.2019 16:20 OLLI-PEKKA TIAINEN