Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Tutkijat esittävät foolihappolisää elintarvikkeisiin
26.01.2016 13:10 VIRPI EKHOLM

Ravitsemus 26.01.2016 13:10 VIRPI EKHOLM


Leukemiapotilaat kaipaavat neuvoja lääkehaittojen hallintaan
25.01.2016 10:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 25.01.2016 10:00 INKERI HALONEN


Tainio: Apteekkien rooli terveydenhuollossa voi kasvaa
25.01.2016 08:59 ERJA ELO

Uudistuva terveydenhuolto 25.01.2016 08:59 ERJA ELO


Sähköisessä reseptissä on vielä kehitettävää
22.01.2016 15:02 ERJA ELO

sähköinen resepti 22.01.2016 15:02 ERJA ELO


Rauhoittavia lääkkeitä käytetään yhä pitkään
21.01.2016 09:02 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 21.01.2016 09:02 VIRPI EKHOLM


Annosjakelu sai yhtenäisen toimintamallin
20.01.2016 16:10 ERJA ELO

Annosjakelu 20.01.2016 16:10 ERJA ELO


Tupakointi vähenee, nikotiiniriippuvuuden riski kasvaa silti
20.01.2016 14:50 TIINA KUOSA

Tupakoinnin lopetus 20.01.2016 14:50 TIINA KUOSA


Reseptilääkkeet halpenivat
20.01.2016 09:02 TIINA KUOSA

Lääkkeiden hinta 20.01.2016 09:02 TIINA KUOSA


PPI-lääkkeet suojaavat sydänkohtauksen jälkeen verenvuodoilta
19.01.2016 10:06 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 19.01.2016 10:06 VIRPI EKHOLM


Risikko: Lääkkeitä ei voi myydä kuin makkaraa
18.01.2016 13:44 ERJA ELO

Apteekin lisäpalvelut 18.01.2016 13:44 ERJA ELO