Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Tulevaisuuden vanhus on ketterä digiasioissa
20.06.2016 09:32 ERJA ELO

Digitalisaatio 20.06.2016 09:32 ERJA ELO


Fimea: Apteekit avuksi etälääkärikokeiluihin
16.06.2016 11:23 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 16.06.2016 11:23 INKERI HALONEN


Mobiilit terveyssovellukset – onko niistä oikeasti hyötyä?
16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN


Tutkimus kertoo - näin sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa
15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN


Voiko vakuutus toimia itsehoidon motivaattorina?
14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN

Itsehoito 14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN


Mikä motivoi ihmistä hoitamaan itseään?
13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN

Itsehoito 13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN


Heikko kädenpuristus ennustaa lyhyempää elämää
13.06.2016 08:09 UUTISPALVELU DUODECIM

Kansanterveys 13.06.2016 08:09 UUTISPALVELU DUODECIM


Ranskalaiset valmiita apteekkirokotuksiin
09.06.2016 15:28 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 09.06.2016 15:28 INKERI HALONEN


Apteekkariliiton Salkku ylivoimaisesti seuratuin media apteekeissa
09.06.2016 14:00 INKERI HALONEN

Apteekkariliitto 09.06.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkirokotukset paransivat kausi-influenssan rokotuskattavuutta Yhdysvalloissa
08.06.2016 12:59 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 08.06.2016 12:59 INKERI HALONEN