Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

LOTTA-lista kartoittaa iäkkäiden lääkehoidon riskejä

lääkehoidon arviointi   12.03.2020 09:04  TARU VANHALA, HANNA HYVÄRINEN TARU VANHALA

,

LOTTA-listan avulla kartoitetaan keskeisiä lääkehoidon toteutukseen liittyviä riskitekijöitä, joita voidaan ratkaista yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Kysely: Vain joka viidennellä on ajantasainen lista omassa käytössä olevista lääkkeistä.

Tiedonkulun ongelmat eri terveydenhuollon yksiköiden välillä ovat merkittävä riski iäkkäiden potilaiden lääkehoidon onnistumiselle. Millään taholla ei välttämättä ole koottua tietoa yksittäisen potilaan kokonaislääkityksestä.

Iäkkäät potilaat ovat erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Tuore väitöstutkimus Oulun yliopistosta osoittaa, että lääkehaitat aiheuttavat lähes neljänneksen iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä.

Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista eli LOTTA-lista auttaa nyt kartoittamaan iäkkäiden potilaiden lääkehoidon riskejä. LOTTA-lista on kehitetty 65 vuotta täyttäneille lääkkeiden käyttäjille. Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä lista sisältää kahdeksan kysymystä, joilla pystytään kartoittamaan olennaisimmat iäkkäiden lääkehoitoon liittyvät riskitekijät.

Listan avulla tunnistetut ongelmat voidaan ratkaista

LOTTA-lista on työkalu lääkehoidon riskien omatoimiseen kartoittamiseen. Lääkkeenkäyttäjä voi täyttää listan joko itse tai yhteistyössä läheisen kanssa.

– Tarve itse täytettävälle lääkehoidon riskien tarkistuslistalle, jota voidaan hyödyntää kaikkialla terveydenhuollossa, on ollut suuri, kertoo listan kehittäjä, farmasian tohtori Maarit Dimitrow Helsingin yliopistosta.

LOTTA-lista kannustaa ja aktivoi omasta lääkehoidosta huolehtimiseen, kuten laatimaan ja ylläpitämään ajantasaista lääkityslistaa sekä seuraamaan lääkehoidon vaikutuksia.

– Suuri osa LOTTA-listan avulla tunnistetuista ongelmista voidaan ratkaista lääkäreiden tai muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten apteekin farmaseuttisen henkilökunnan avulla, kuvailee toinen listan kehittäjistä proviisori, tohtorikoulutettava Terhi Toivo.

LOTTA-lista julkistetaan Lääkehoidon päivänä 12.3. Päivän teemana on tänä vuonna ”Lääkehoito hallussa?”.

LOTTA-listan voi tulostaa itse Fimea.fi- tai apteekki.fi -sivuilta. Listaa ja apua sen täyttämiseen voi kysyä myös apteekista.

LOTTA-listassa on kahdeksan kysymystä, joihin vastaamalla voidaan selvittää, onko lääkehoidon toteutus kunnossa.

Lääkkeet hallussa vain joka viidennellä

LOTTA-listan tarpeesta kertoo muun muassa tuore Lääkebarometri 2019 -väestökysely. Sen mukaan ajantasainen lista omassa käytössä olevista lääkkeistä oli vain noin joka viidennellä vastaajalla.

Hyvä uutinen puolestaan on, että lähes kaikki reseptilääkkeitä käyttävät kyselyyn vastaajat tiesivät kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden käyttötarkoituksen. Suurin osa vastaajista myös seurasi terveydentilaansa ja lääkehoitonsa onnistumista muun muassa tarkkailemalla omaa yleistä vointiaan, omamittauksin tai seuraamalla painoaan ja laboratoriomittausten tuloksia.

Myös halu osallistua lääkkeiden valintaa koskevaan päätöksentekoon yhdessä lääkärin kanssa oli yleistä. Suurin osa vastaajista koki lääkkeiden auttavan ihmisiä elämään pidempään ja parempaa elämää.

Eri pitkäaikaissairauksissa oli kuitenkin suuria eroja siinä, miten hyvin lääkehoidon koettiin auttaneen sekä siinä, kuinka usein pitkäaikaissairaat olivat yhteydessä terveydenhuoltoon. Pitkäaikaissairaista yleisimmin terveydenhuoltoon ovat yhteydessä syöpää, masennusta tai muuta mielenterveydenhäiriötä sairastavat.

Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkärit määräävät lääkkeitä liian paljon. Joka kolmas vastaajista koki lääkäreiden luottavan lääkkeisiin liikaa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2019 Taloustutkimuksen internetpaneeliin kuuluville 18–79-vuotiaille henkilöille. Yhteensä kyselyyn vastasi 2 104 henkilöä. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia ja 64 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus.

Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla suomalaisen väestön kokemuksia lääkehoidoista, mielipiteitä lääkkeistä, näkemyksiä lääkehoidon seurannasta, terveyden lukutaitoa ja osallistumista lääkehoitoa koskevaan päätöksentekoon.

Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista vastaa Fimea.

Arkisto


Apteekkari: Apteekkariliiton ja Proviisoriyhdistyksen Pro Pharmacia-seminaarissa aiheena biosimilaarit. Parhaillaan käynnissä olevassa seminaarissa liki 40 osallistujaa. Biologisten lääkkeiden osuus kehitteillä olevista lääkkeistä kasvaa vauhdilla. Vuonna 2013 jo 40 % kehitteillä olevista lääkkeistä oli biologisia. Biosimilaarit sisältävät alkuperäisen biologisen lääkkeen eli viitevalmisteen vaikuttavan aiheen uuden version, ja niiden hinta on edullisempi. Säästöpotentiaaliksi lähivuosina arvioidaan jopa liki 400 miljoonaa euroa. Käyttöönottoa hidastaa kuitenkin se, että lääkärien halukkuus lääkevaihtoon biologisissa lääkkeissä on pieni. Vaihtoa pelätään ja se koetaan liian vaivalloiseksi. Fimean johtaja, tutkimusprofessori Pekka Kurjen mukaan siirtyminen biologisen lääkkeen vanhasta versiosta uuteen on aiheuttanut hyvin harvoin immunologisia ongelmia. Riski on erittäin pieni ja samankaltainen vaihdettaessa viitevalmiste biosimilaariin. Tutkimuksissa vaihto biosimilaariin ei ole aiheuttanut myöskään turvallisuusongelmia. Nykyiset biosimilaarit ovat vaihtokelpoisia terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa, Kurki sanoi. Ja kohta jatkuu...
03.12.2015 13:42

03.12.2015 13:42


Apteekkari: Uuden itsehoitokategorian toivotaan hyödyntävän paremmin apteekin asiantuntemusta ja siten keventävän terveydenhuollon kuormaa.
03.12.2015 11:11

03.12.2015 11:11


Fimea: LVI-lääkkeiden valikoima kasvanee ensi vuonna
03.12.2015 08:58 INKERI HALONEN

Itsehoito 03.12.2015 08:58 INKERI HALONEN


Apteekkari: Paula Risikko on useaan kertaan ottanut kantaa sen puolesta, että joitakin reseptilääkkeitä voitaisiin siirtää itsehoitoon, kunhan neuvonnasta ja turvallisuudesta huolehditaan.
02.12.2015 15:36

02.12.2015 15:36


Risikko: Hienoa nähdä työnsä hedelmiä
02.12.2015 15:23 INKERI HALONEN

Itsehoito 02.12.2015 15:23 INKERI HALONEN


Apteekkari: Lääkeyritys Orionin tuoreen kyselyn mukaan noin 70 prosenttia 15–80-vuotiaista suomalaisista pitäisi hyvänä, jos apteekeista saisi useampia lääkkeitä ilman reseptiä farmaseutin opastuksella.
02.12.2015 10:00

02.12.2015 10:00


Kysely: Valtaosa suomalaisista laajentaisi itsehoitoa
02.12.2015 09:51 INKERI HALONEN

Itsehoito 02.12.2015 09:51 INKERI HALONEN


Apteekkari: Matkahuollon pakettipisteiden määrä nousee ensi vuonna 1300:aan. Yhtiö on kartoittanut eri puolilta Suomea apteekkeja, jotka saattaisivat ryhtyä pakettien jakelijoiksi.
01.12.2015 16:00

01.12.2015 16:00


Ruskon sivuapteekki aloitti Matkahuollon pakettipisteenä
01.12.2015 14:30 ERJA ELO

Apteekki palvelee 01.12.2015 14:30 ERJA ELO


Apteekkari: Kuopio on saamassa ensimmäisen Apteekin Terveyspisteen! Kuopion Uuden Apteekin Terveyspisteestä tulee näillä näkymin Suomen 10. Apteekin Terveyspiste. Hmmm, olisiko tästä palvelusta tai sen tänä vuonna aloittaneista myös Health Awards -ehdokkaiksi? No, tärkeintähän ei ole kisa, vaan se, että asiakkaiden tarpeisiin on vastattu!
01.12.2015 11:29

01.12.2015 11:29