Professori Heikki Ruskoaho on luovuttanut sosiaali- ja terveysministeriölle loppuraporttinsa lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä.

Ruskoaho perehtyy raportissaan erityisesti nykyisen sairausperusteisen järjestelmän kehittämiseen erityiskorvattavien sairauksien sekä uusien lääkkeiden ja niiden hoidollisen arvon arvioinnin näkökulmasta.

Ruskoaho antaa raportissaan erilaisia kehittämisehdotuksia. Hän kehittäisi muun muassa lääkkeiden arviointitoimintaa ja toimeenpanojärjestelmää.

Hän ehdottaa eräiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien siirtoa alemmasta ylempään erityiskorvausluokkaan, koska ne kuuluisivat siihen muihin erityiskorvattaviin sairauksiin verrattuna.

Ruskoaho aloitti selvitystyönsä lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeista loppuvuodesta 2016. Hänen tukenaan toimi asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, lääkkeiden hintalautakunnasta, Kelasta ja Fimeasta.

Raportin vastaanottanut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila kiitti häntä hyvästä ja ansiokkaasta työstä.

- Selvityshenkilö Ruskoaho on tehnyt hyviä ehdotuksia ja nyt meidän tehtävämme on sosiaali- ja terveysministeriössä perehtyä ehdotuksiin ja katsoa, mitkä asiat vaativat mahdollisesti lisäselvityksiä.

Lääkekorvausjärjestelmän tehtävänä on varmistaa, että potilaat saavat sairauden hoitoon tarvittavat avohoidon lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä sairausvakuutusta. Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä perustuu 1960-luvun lainsäädäntöön.

Vuonna 2016 lääkkeitä myytiin noin 3 miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus oli noin 2,1 miljardia. Lääkekorvauksia maksettiin noin 3,8 miljoonalle ihmiselle yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Lisää aiheesta