Apteekkimarkkinoiden liberalisointi on lisännyt apteekkeja, mutta vähentänyt apteekkien farmaseuttisten työntekijöiden määrää Ruotsissa ja Norjassa.

Apteekkimarkkinoiden vapautuminen näkyy suoraan apteekkikohtaisissa työntekijämäärissä, kun verrataan Ruotsin ja Norjan apteekkitoimintaa Suomen järjestelmään.

Suomessa apteekkien henkilökunnasta noin 60 prosenttia on farmaseuttisen koulutuksen saaneita apteekkareita, proviisoreita ja farmaseutteja. Yhtä apteekkitoimipistettä kohden on keskimäärin 6,4 farmasian ammattilaista.

Norjassa luku on 3,2 eli apteekkia kohden ammattilaisia on puolet vähemmän. Ruotsalaisessa apteekissa työskentelee keskimäärin neljä farmasisistia, reilu kolmannes vähemmän kuin Suomessa.

Vaikka Norjassa on nykyisin enemmän apteekkeja kuin Suomessa, asukasta kohden farmasisteja on vähemmän. Suomessa yksi ammattilainen palvelee 1 056:tta asukasta, Ruotsissa 1 764:ää ja Norjassa 1 861:tä asukasta.

Pula vaikuttaa lääkeneuvontaan

Suomessa on keskusteltu viime aikoina kiivaasti siitä, miten hoitajien karsiminen on heikentänyt vanhuspalveluiden laatua. Sama ilmiö on huomattu apteekkialalla jo aiemmin.

Ruotsin hallitus teetti vuosi sitten laajan selvityksen  apteekkiuudistuksen vaikutuksesta. Raportin mukaan potilasturvallisuus on heikentynyt, koska lääkeneuvontaa antavat Ruotsissa reseptiä toimitettasssa varsin usein muut kuin alan ammattilaiset.

Sama koskee itsehoitolääkkeitä. Raportissa ehdotetaan, että itsehoitolääkkeistä neuvoa antavalla pitäisi olla vähintään apteekin teknisen työntekijän koulutus (1,5 vuotta).

Suomessa resepti- ja itsehoitolääkkeistä saa antaa neuvontaa vain akateemisesti koulutettu farmaseutti tai proviisori.

Ruotsin apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisesta tulee lokakuussa tasan kymmenen vuotta. Apteekkien määrä on kasvanut 54 prosenttia, mutta väestömäärään suhteuttaen se ei ole vieläkään yhtä hyvä kuin Suomessa.

Vuonna 2017 suomalaiset apteekit olivat viikossa auki keskimäärin pari tuntia pidempään kuin ruotsalaiset.

Norjassa on pahempi pula lääkkeistä kuin Suomessa, minkä on arveltu johtuvan osin vertikaalisesta intergraatiosta eli apteekkiketjuja omistavien tukkujen ohjauksesta.

Lisää aiheesta