Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä

Apteekkijärjestelmä   15.02.2019 14:55  OLLI-PEKKA TIAINEN PHARMAPRESS

,

Ruotsissa edes reseptilääkeneuvontaa ei välttämättä saa farmasian ammattilaiselta, Kuva Apoteksgruppenin apteekista Tukholman Gullmarsplanista.

Apteekkimarkkinoiden liberalisointi on lisännyt apteekkeja, mutta vähentänyt apteekkien farmaseuttisten työntekijöiden määrää Ruotsissa ja Norjassa.

Apteekkimarkkinoiden vapautuminen näkyy suoraan apteekkikohtaisissa työntekijämäärissä, kun verrataan Ruotsin ja Norjan apteekkitoimintaa Suomen järjestelmään.

Suomessa apteekkien henkilökunnasta noin 60 prosenttia on farmaseuttisen koulutuksen saaneita apteekkareita, proviisoreita ja farmaseutteja. Yhtä apteekkitoimipistettä kohden on keskimäärin 6,4 farmasian ammattilaista.

Norjassa luku on 3,2 eli apteekkia kohden ammattilaisia on puolet vähemmän. Ruotsalaisessa apteekissa työskentelee keskimäärin neljä farmasisistia, reilu kolmannes vähemmän kuin Suomessa.

Vaikka Norjassa on nykyisin enemmän apteekkeja kuin Suomessa, asukasta kohden farmasisteja on vähemmän. Suomessa yksi ammattilainen palvelee 1 056:tta asukasta, Ruotsissa 1 764:ää ja Norjassa 1 861:tä asukasta.

Pula vaikuttaa lääkeneuvontaan

Suomessa on keskusteltu viime aikoina kiivaasti siitä, miten hoitajien karsiminen on heikentänyt vanhuspalveluiden laatua. Sama ilmiö on huomattu apteekkialalla jo aiemmin.

Ruotsin hallitus teetti vuosi sitten laajan selvityksen  apteekkiuudistuksen vaikutuksesta. Raportin mukaan potilasturvallisuus on heikentynyt, koska lääkeneuvontaa antavat Ruotsissa reseptiä toimitettasssa varsin usein muut kuin alan ammattilaiset.

Sama koskee itsehoitolääkkeitä. Raportissa ehdotetaan, että itsehoitolääkkeistä neuvoa antavalla pitäisi olla vähintään apteekin teknisen työntekijän koulutus (1,5 vuotta).

Suomessa resepti- ja itsehoitolääkkeistä saa antaa neuvontaa vain akateemisesti koulutettu farmaseutti tai proviisori.

Ruotsin apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisesta tulee lokakuussa tasan kymmenen vuotta. Apteekkien määrä on kasvanut 54 prosenttia, mutta väestömäärään suhteuttaen se ei ole vieläkään yhtä hyvä kuin Suomessa.

Vuonna 2017 suomalaiset apteekit olivat viikossa auki keskimäärin pari tuntia pidempään kuin ruotsalaiset.

Norjassa on pahempi pula lääkkeistä kuin Suomessa, minkä on arveltu johtuvan osin vertikaalisesta intergraatiosta eli apteekkiketjuja omistavien tukkujen ohjauksesta.

Apteekkipalvelu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Maa Suomi Ruotsi Norja
Asukkaita 5 521 773 10 053 135 5 323 933
Apteekkeja 812 1 422 899
Farmasisteja 5 229  5 700 2 861
Asukkaita/ apteekkit 6 800 7 070 5 922
Asukkaita / farmasisti 1 056 1 764 1 861
Farmasisteja / apteekki 6,4 4,0 3,2

Arkisto


Apteekkari: Onko sukupuolella yrittäjyydessä väliä? On, ja siksi siitä pitää yhä puhua, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä.
02.11.2016 10:52

02.11.2016 10:52


Apteekissa annetut rokotukset vähentävät painetta terveydenhuollossa
01.11.2016 14:12 ERJA ELO

Influenssarokotus 01.11.2016 14:12 ERJA ELO


Apteekkari: Suomalaisista apteekkareista yli 70 prosenttia on naisia. Arvaatko, kuinka monta naista toimi apteekkarina 120 vuotta sitten? Löydät vastauksen jutusta!
01.11.2016 14:06

01.11.2016 14:06


Professori: Sukupuolten eroista yrittäjyydessä pitää puhua
01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN

Tasa-arvo 01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Pyysimme kansanedustaja Annika Saarikkoa tutustumaan apteekkien rokotuspalvelusta kertovaan artikkeliimme. Saarikko totesi sen luettuaan mm. näin: "Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi".
01.11.2016 11:49

01.11.2016 11:49


Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: "Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita."
31.10.2016 09:07

31.10.2016 09:07


Jo tuhansia rokotettu apteekeissa – THL suhtautuu myönteisesti
31.10.2016 08:55 ERJA ELO

Influenssarokotus 31.10.2016 08:55 ERJA ELO


Apteekkari: Verojalanjälki on yksi keino havainnollistaa toimialalta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Yksityisten apteekkien osalta verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksetaan Suomeen.
28.10.2016 10:36

28.10.2016 10:36


Apteekkari: "Lääkeala on erittäin säädeltyä, onhan loppupeleissä kyse ihmishengistä. Tätä monikulmioista kehikkoa on tarkasteltava kokonaisuutena: kun yhtä palasta liikutetaan, sen vaikutukset koko asetelmaan ovat erittäin suuret," toteaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.
28.10.2016 09:35

28.10.2016 09:35