Aikuiset leukemiapotilaat tietävät sairaudestaan ja sen lääkehoidosta vain vähän.

Kroonista myelooista leukemiaa (KML) hoidetaan muun muassa tyrosiinikinaasin estäjillä, kuten imatinibilla, joka voidaan ottaa tablettina suun kautta. Potilaat voivat siis hoitaa lääkityksensä omatoimisesti kotona.

– Tässä on kuitenkin ongelmia. Monet potilaat tietävät sairaudesta tai sen lääkehoidosta vähän, eivätkä he sitoudu hoitoon kovin hyvin, sanoo proviisori, tohtorikoulutettava Meri Kekäle Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Toisaalta lääkärit arvioivat tutkimuksen mukaan potilaiden lääkehoitoon sitoutumisen varsin hyväksi.

– Todennäköisesti tämä arvio perustuu potilaan hoitovasteeseen, eivätkä lääkärit ole tietoisia potilaiden todellisesta lääkkeen käytöstä, KML-potilaille ja heitä hoitaville lääkäreille kahdeksassa suomalaissairaalassa haastattelututkimuksen tehnyt Kekäle toteaa.

Tutkimuksessaan Meri Kekäle havaitsi, että KML-potilailla ei yleensä ole lääkityslistoja tai sairauden kirjallista hoitosuunnitelmaa.

– Potilaat tarvitsevat tukea ja käytännön apua sairautensa hoidossa. Heidät tulisi ottaa paremmin mukaan hoidon suunnitteluun, jolloin myös sitoutuminen hoitoon paranisi, Meri Kekäle ehdottaa.

Krooninen myelooinen leukemia on pääasiassa aikuisiällä puhkeava kantasolusyöpä, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan. Taudin hoito on täsmälääkkeiden kehittämisen myötä edistynyt viime vuosina nopeasti, ja 90 prosenttia tätä leukemiatyyppiä sairastavista potilaista on elossa vielä kuusi vuotta taudin toteamisesta.

TIINA KUOSA