Lääke- tai leikkaushoito ei kuulu tavanomaiseen lihavuuden hoitoon lapsilla ja nuorilla.

Lasten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen päivittänyt työryhmä korostaa koko perheen pysyvien elintapamuutosten tukemisen tärkeyttä lihavuuden ehkäisyn ja hoidon onnistumiseksi. Lisäksi tarvitaan hyvää vuorovaikutusta hoitavien ammattilaisten kanssa.

– Riittävän pitkä ja yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu elintapaohjaus on todettu vaikuttavaksi lasten lihavuuden ehkäisyssä varsinkin silloin kun se kohdistetaan myös vanhempiin, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, joka on toiminut päivitetyn hoitosuosituksen kokoavana kirjoittajana.

Lihavuutta hoidetaan ennen kaikkea kodissa, mutta sitä voidaan hoitaa myös koulussa, päiväkodissa ja harrastusyhteisöissä. Hoidon tavoitteina ovat ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen, tietokoneen- tai television äärellä vietetyn ajan vähentäminen ja energiansaannin kohtuullistaminen.

Lihavuus on terveysriski. Kolmasosalla lihavista lapsista ja nuorista todetaan useita valtimotautien riskitekijöitä. Lisäksi rasvamaksan, astman ja uniapnean riski on lisääntynyt. Lihavuus heikentää myös elämänlaatua laskemalla fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä ja aiheuttamalla ulkomuotopaineita.

Tarkkoja rajoja sille, milloin liiallinen rasvakudos aiheuttaa lapsille terveyshaittoja, ei kuitenkaan tunneta. Lapsen lihavuutta voidaan arvioida neuvoloissa käyttöönotetun pituuspainon tai kehon painoindeksin, BMI avulla.

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja lihavuuteen liittyviä sairauksia ja riskitekijöitä todetaan jo kasvuiässä. Lihomisen ehkäisyyn ja tavoitteelliseen hoitoon kannattaa siksi pyrkiä. Asianmukaisesti toteutettu hoito ei lisää syömishäiriöiden vaaraa eikä vaaranna lasten psyykkistä hyvinvointia, päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan. (MS)

Suositus potilasversioineen on luettavissa täältä >