Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkityslistan kehittäminen yskii

Lääkitysturvallisuus  rationaalinen lääkehoito   04.03.2020 08:13  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

,

Lääkityslistan on tarkoitus tarjota työkalu potilaiden lääkityskokonaisuuksien hallintaan. Listan kehittämisessä on kuitenkin ollut mutkia matkassa.

Tuore raportti kokoaa lääkityslistan kehittämisen keskeiset ongelmat.

Kansallisen lääkityslistan kehittäminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön tuore arviointiraportti.

Raportin mukaan lääkityslistan kehittämistyön keskeisimpiä esteitä ovat olleet henkilöresurssien vaihtuvuus, muiden hankkeiden priorisointi lääkityslistan edelle sekä resurssien ohjauksen hajautuminen eri organisaatioille.

STM:n, THL:n ja Kelan välillä on myös ollut eriäviä näkemyksiä lääkityslistan toteutusarkkitehtuurista, mikä on osaltaan hidastanut kehitystyötä. Raportin mukaan lääkityslistan kokonaiskehittämiselle ei ole olemassa hyväksyttyä yhteistä visiota, pitkäjänteistä hankesuunnitelmaa tai rahoitusta eikä selkeää ohjausmallia.

Myöskään lääkehoidon hallinnan kokonaisuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ei ole kaikilta tarvittavilta osin tehty, eikä lääkityslistan teknistä määrittelyä ja toteutusta ole voitu aloittaa.

Raportissa todetaan myös, että esimerkiksi Fimeaa ei ole riittävästi osallistettu lääkityslistan kehittämiseen, ja se tulisi jatkossa olla edustettuna nykyistä paremmin.

STM:lle vahvempi rooli

Ongelmien taklaamiseksi tarvitaan raportin mukaan muun muassa ohjausmallin selkeyttämistä ja kehitystyön toteuttamista pienempinä osakokonaisuuksina. Lisäksi STM vahvistaa omaa rooliaan linjauspäätösten tekijänä.

Raportti peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista hankesuunnitelmaa tiekarttoineen. Myös henkilö- ja muut resurssit tulee varmistaa aiempaa paremmin.

Tavoitteena parempi lääkehoito

Kansallista lääkityslistaa on valmisteltu jo 2010-luvun alusta lähtien osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita eli Kantaa. Lääkityslistan on tarkoitus tarjota työkalu potilaan lääkityskokonaisuuden hallintaan. Listan muodostaman kokonaiskuvan avulla olisi mahdollista toteuttaa nykyistä turvallisempaa, taloudellisempaa ja rationaalisempaa lääkehoitoa.

Apteekkariliitto odottaa lääkityslistan parantavan osaltaan asiakkaan tietojen käyttämistä apteekkipalveluissa ja selventävän tietoa asiakkaan nykyisestä lääkityksestä ja lääkkeiden annostuksesta.

Lääkityslistalla voidaan vähentää epäselvyyksiä asiakkaiden lääkemääräyksiin liittyen ja tehostaa apteekkien työtä. Apteekkien toiveena on myös nopean kommunikoinnin mahdollistaminen lääkkeen määränneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja apteekkien henkilökunnan välille lääkemääräyksissä olevien epäselvyyksien selvittämiseksi.

Arkisto


Apteekkari: Tutkijat vaativat paremmin suunniteltuja tutkimuksia, jotta ADHD-lääke metyylifenidaatin hyötyjä voidaan arvioida luotettavasti.
24.02.2016 08:52

24.02.2016 08:52


ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM


Lisää lääkkeitä lääkevaihtoon
23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA

Lääkevaihto 23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA


Apteekkari: Ylilääkäri Tiina Karonen Fimeasta kertoo, että Suomessa ei ole tullut ilmi raskauden aikaisia talidomidialtistuksia 1950- ja 1960-luvun vaihteen katastrofin jälkeen.
23.02.2016 13:03

23.02.2016 13:03


Sikiö altistui talidomidille Ruotsissa
23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Oikein hyvää lumisen viikon alkua! Uutistarjonta aloitetaan tällä viikolla biosimilaareilla ja lääkesäästöillä. Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen nimittäin laskee, että mikäli biosimilaarit eli biologisten lääkkeiden kopiot otettaisiin täysimittaisesti käyttöön, voitaisiin yhteiskunnan lääkekustannuksissa saavuttaa jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Fimean tutkimusprofessori Pekka Kurjen mukaan on mahdollista, että biosimilaarit tulevat jatkossa jopa apteekin lääkevaihdon piiriin.
22.02.2016 08:56

22.02.2016 08:56


Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali
22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Actaviksella on käynnistetty toimenpiteet ihoreaktoiden aiheuttajaksi epäillyn säilöntäaineen vaihtamikseksi. Ostetuista voiteista Actavis antaa kuluttajille hyvityksen, jos palautus tehdään apteekkiín maaliskuun loppuun mennessä.
19.02.2016 11:23

19.02.2016 11:23


Actavis hyvittää apteekkiin palautetut Apobase-voiteet
19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA

Potilasturvallisuus 19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA


Apteekkari: Vielä ei tiedetä, johtuuko tutkimuksissa havaittu yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä.
19.02.2016 09:44

19.02.2016 09:44