67-vuotiaalla, pyörätuolissa olevalla miehellä oli käytössään 20 lääkettä. Hän sairasti reumaa, masennusta ja diabetesta ja hänen verenpaineensa oli koholla. Hän ilahtui kovin, että hänen lääkeasioihinsa perehdytään. 

Kotisairaanhoidosta pyydettiin arviota miehen lääkehoidosta, sillä hänellä oli käytössään 20 lääkettä.

Tarkoitus oli kartoittaa miehen vointia, mahdollisia lääkehaittoja, hoitoon sitoutumista ja lääkehoidon toteutumista käytännössä.

Mies oli pirteä ja ilahtunut siitä, että hänen lääkeasioihinsa perehdytään. Kyseessä ei ollut varsinainen Lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA), vaan hieman kevyempi lääkehoidon arviointi (LHA).

Ratkaisu

Olimme miehen luona lähes tunnin, ja huomasimme, että kotikäynti kertoo hyvin paljon lääkehoidon toteutumisesta.

Kahdeksi viikoksi jaetuista doseteista näki, että iltalääkkeet olivat jääneet ottamatta useina päivinä.

Unohduksen syynä oli voimakas iltaväsymys.

Mietimme siihen yhdessä syytä. Päiväsaikaan mies oli aktiivinen ja heräsi aamulla aikaisin. Päiväunia hän nukkui satunnaisesti.

Mies arveli huumaavan, buprenorfiinia sisältävän kipulääkelaastarin pahentavan väsymystä. Lääkkeestä huolimatta jalan haamusärky vaivasi joskus.

Mies toivoi meidän kertovan hoitajille, ettei enää tahdo käyttää laastaria. Se aiheutti hyvin kuivalla iholla myös voimakasta kutinaa.

Ensisijainen lääkehoitoon liittyvä muutosehdotus olikin vieroitus kipulääkelaastarista.

Väsyttävän vaikutuksensa vuoksi se aiheutti ongelmia muun lääkehoidon toteutumisessa eikä se täysin estänyt kipuja.

Havaitsimme lisäksi muita lääkehoitoon liittyviä yhteisvaikutuksia ja haittariskejä. Verenpainelääke enalapriili ja nesteenpoistolääke spironolaktoni lisäsivät yhdessä hyperkalemian (liian korkea kaliumpitoisuus) riskiä, ummetusta aiheuttavia lääkkeitä oli viisi ja verenvuodon haittariskejä lisääviä lääkkeitä oli kolme.

Riskien ehkäisemiseksi ehdotimme jalan kipuun käytetyn epilepsialääke pregabaliinin mahdollista lopettamista.

Lisäksi olisi syytä pohtia, tarvitaanko kahta nesteenpoistolääkettä samanaikaisesti ja voisiko masennuslääke sitalopraamin lopettaa, jos käyttö on jatkunut jo pitkään.

Jos buprenorfiinilaastarin käyttöä ei lopeteta, olisi ummetuslääkkeen lisääminen tarpeen, koska käytössä oli muutenkin useita ummetusta aiheuttavia lääkkeitä.

Ehdotimme myös rasvapitoisen perusvoiteen säännöllistä käyttöä ihon voimakkaan kuivuuden takia.

Seuranta

Mies oli todella aktiivinen ja kiinnostunut lääkehoitonsa toteuttamisesta, mikä todennäköisesti edesauttoi muutosten tekemistä.

Tämän tapaus havainnollisti sen, miten tärkeää arvioinnin yhteydessä on keskustella lääkkeiden käyttäjän kanssa.

Pelkkä lääkelistan läpikäynti ei kerro tarpeeksi lääkehoidon todellisesta tilasta ja sen toteutumisesta. Tämä tulisikin huomioida rationaalista lääkehoitoa ja moniammatillista yhteistyötä suunniteltaessa.

LÄÄKITYSKORTTI

Arvion teki kliinisen farmasian maisteri, LHKA-erityispätevyyden suorittanut Niina Laine, joka toimii muun muassa yrittäjänä Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut Oy:ssa, sekä farmaseutti, proviisoriopiskelija Jonna Hautala.

LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIO

Lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA) on lääkärin työn tueksi suunniteltu palvelu. Siinä ratkotaan lääkärin lähetteellä erilaisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja varmistetaan, että potilaan lääkitys on tarkoituksenmukainen.

Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse tai omainen, hoitaja, farmaseutti tai proviisori.

Arvioinnin tekee erityispätevyyskoulutuksen suorittanut farmasian ammattilainen.

Palveluun kuuluu asiakkaan haastattelu. Lääkäri saa arvioinnista raportin mahdollisia lääkitysmuutoksia varten.

Palvelu on tarjolla noin 100 apteekissa. Lähin palvelua tarjoava apteekki löytyy täältä >

Lisää aiheesta