Ainakin Orion ja GSK pohtivat parhaillaan, mitkä heidän pitkään markkinoilla olleista reseptivalmisteistaaan voisivat soveltua lisäneuvontaa vaativiksi itsehoitolääkkeiksi (LVI).

Lääkeyritykset pohtivat aktiivisesti uusia valmisteita, jotka voisivat sopia lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden eli LVI-lääkkeiden ryhmään.

Pontimena on Fimean tammikuussa 2015 julkaisema kansallinen itsehoitolääkeohjelma, jonka mukaan uusien itsehoitolääkkeiden turvallisuutta voidaan joissain tapauksissa varmistaa myöntämällä lupa ensin määräaikaisena tai edellyttämällä lisäneuvontaa valmisteen toimittamisen yhteydessä.

– Tämä oli Fimealta erittäin hyvä päänavaus. Meidän toimijoiden vastuulla on nyt hoitaa asia niin, että LVI-kategoria pysyy ja sitä voidaan kasvattaa, toteaa Orion Pharman lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä.

Apteekkeihin tuli viime vuoden lopulla kaksi uutta LVI-lääkettä, kipulääke Pronaxen 250 mg ja migreenilääke Sumatriptan Teva 50 mg.

Jo aiemmin apteekeissa on myyty jälkiehkäisy- ja painonhallintavalmisteita, joiden toimittaminen on edellyttänyt farmaseuttista lisäneuvontaa.

Pronaxen on Orionin ensimmäinen LVI-lääke. Rytilän mukaan yritys miettii aktiivisesti uusia tuotteita tähän kategoriaan, mutta valmisteiden nimiä hän ei voi vielä paljastaa.

Orionilla suhtaudutaan myönteisesti myös ensin määräaikaisena myönnettäviin itsehoitolupiin. Lupa voidaan muuttaa pysyväksi, kun tietoa käytön turvallisuudesta kertyy lisää.

– Tämä on yksi keino hallita mahdollisia itsehoitoon liittyviä riskejä, Rytilä painottaa.

Fimean mukaan myyntiluvan hakija voi itsekin ehdottaa valmisteelleen määräaikaisena myönnettävää itsehoitolupaa.

Toisaalta Fimea voi todeta käsittelyn päätteeksi, että lupa voitaisiin mahdollisesti myöntää määräaikaisena, jos hakija sitoutuu keräämään tietoa käytön turvallisuudesta.

GSK: Arvoimme LVI-lääkkeiksi sopivia valmisteita parhaillaan

Myös GlaxoSmithKline on kiinnostunut LVI-kategoriasta, kertoo toimitusjohtaja Marko Koistila.

– Arvioimme parhaillaan, voisivatko jotkin vakiintuneista, pitkään markkinoilla olleista reseptivalmisteistamme soveltua LVI-lääkkeiksi. Edellytyksenä on, että näistä lääkkeistä on kertynyt riittävästi turvallisuustietoa ja niiden helpompi saatavuus hyödyttäisi potilaita.

Koistilan mukaan kategoriaan voisivat sopia esimerkiksi tilapäisesti käytettävät kipu-, flunssa-, allergia- tai migreenilääkkeet.

Myös kausi-influenssarokotteiden ja yleisimpien matkailijoiden rokotteiden reseptivapautta voisi hänen mielestään harkita.

– Sen sijaan pitkäaikaiseen käyttöön tuleville valmisteille kategoria ei ehkä sovi. Silloin on tärkeää, että lääkäri varmistaa lääkkeen tarpeen ja soveltuvuuden potilaalle, hän pohtii.

Koistila näkee, että parhaimmillaan LVI-lääkkeistä hyötyvät kaikki: potilas saa tarvitsemansa lääkkeen helpommin, terveydenhuollon työkuorma kevenee ja yhteiskunta säästää korvausmenoissa. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että lääkkeen käyttö on turvallista itsehoidossa.

Lisäneuvonta vahvistaa apteekkien ammatillista roolia

Asiantuntijalääkäri Kristiina Kuismanen Orionilta näkee, että LVI-lääkkeet vahvistavat apteekkien ammatillista roolia.

– Apteekeissa on ammattitaitoista ja koulutettua henkilökuntaa, joka pystyy antamaan vaadittua lisäneuvontaa. Tämä tukee nykyistä apteekkijärjestelmää, hän huomauttaa.

Fimean mukaan apteekkien tulee varmistaa, että lisäneuvontaa vaativaa itsehoitolääkettä ei missään tilanteessa toimiteta asiakkaalle ilman farmaseuttista neuvontaa.

Apteekit saavat kuitenkin itse päättää, miten lääkepakkaukset sijoitellaan apteekissa.

Lisää aiheesta