Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkeyritykset eivät ilmoita saatavuushäiriöistä ajoissa

Saatavuusongelmat   10.06.2020 16:10  ERJA ELO

INGIMAGE, INGIMAGE

Tieto saatavuusongelmista tarvitaan kahta kuukautta ennen häiriön alkamista, jotta lääkehoitoketju ehtii reagoida tilanteeseen. Nyt ilmoitukset tulevat auttamatta myöhässä.

Fimea on joutunut muistuttamaan myyntiluvanhaltijoita siitä, että niillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa lääkkeiden saatavuushäiriöistä hyvissä ajoin.

Lainsäädäntö edellyttää, että lääkeyritysten on ilmoitettava saatavuushäiriöstä vähintään kahta kuukautta ennen häiriön alkamista.

Käytännössä lääkeyritykset eivät pääse lähellekään tavoiteaikaa.

Fimean mukaan saatavuushäiriöistä ilmoitettiin viime vuonna keskimäärin vain alle kolme päivää ennen häiriön alkamista. Lisäksi joka kolmas ilmoitus on tehty vasta saatavuushäiriön alkamisen jälkeen.

Jaostopäällikkö Johanna Linnolahti kertoo Fimean selvittäneen tilanteita, joissa lääkeyritys ei ole tehnyt ilmoitusta, vaikka saatavuushäiriö on ollut päällä jo pitkään.

– Aika monissa tapauksissa kyse on ollut lääkeyritysten tietämättömyydestä, hän sanoo.

Fimea seuraa ilmoituksia tehostetusti

Myyntiluvan haltijan on pidettävä lääkevalmistetta tukkukauppojen ja apteekkien tarvetta vastaava määrä myynnissä. Koronapandemian vuoksi Fimea seuraa tehostetusti saatavuushäiriöilmoituksia, lääketukkujen varastotilannetta ja velvoitevarastojen määrää.

– Ajantasaisen tilannekuvan saamiseksi on tärkeää, että saatavuushäiriöilmoitukset tehdään ajoissa ja oikein tiedoin. Tällöin lääkealan toimijat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ottaa saatavuustilanteen muutokset huomioon toiminnassaan, Linnolahti sanoo.

Kun tieto saatavuushäiriöstä tulee ajoissa, kilpailevien lääkkeiden valmistajat ehtivät varautua omien tuotteidensa kasvavaan kysyntään.

Jos valmiste on potilaiden hoidon kannalta kriittinen, lääkealan ja terveydenhuollon ammattilaiset alkavat etsiä korvaavia valmisteita. Fimea voi myös tällöin myöntää tarvittaessa hakijoille poikkeus- tai erityisluvan, jolla korvaavaa lääkettä saadaan Suomeen ja potilaan hoito voi jatkua keskeytyksettä.

Ajantasainen tieto saatavuushäiriöstä on erityisen tärkeää terveydenhuollolle, jotta lääkärit ehtivät vaihtaa lääkkeen korvaavaan valmisteeseen, eikä selvittelyä tarvitse aloittaa vasta apteekkikäynnillä.

– Ennakointi on tärkeää nyt, kun mennään kesää kohti ja terveydenhuollossa on vähemmän kapasiteettia lääkityksen vaihtamiseksi, Linnolahti sanoo.

Pandemian alkuvaiheen hamstraus haittasi

Saatavuushäiriöilmoitusten määrä on noussut pandemian aikana selvästi. Ilmoituksista lähes puolet koskee sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä tai hermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Pandemian aikana lääkkeiden saatavuutta on jouduttu turvamaan poikkeusmenettelyin. Maaliskuun lääkehamstraus kasvatti esimerkiksi kipu- ja kuumelääkkeiden kysyntää useita satoja prosentteja.

Poikkeuksellisen suuri kysyntä aiheutti häiriöitä tukkukauppojen lääketoimituksiin, eivätkä lääkeyritykset pystyneet varautumaan kysyntään, joten sosiaali- ja terveysministeriö joutui rajoittamaan lääkkeiden toimittamista.

Kysyntäpiikin jälkeen saatavuus on kuitenkin pysynyt hyvänä.

– Tällä hetkellä lääkkeiden saatavuus on hyvällä tasolla. Toivotaan että kysyntä pysyy edelleen maltillisena, koska lääkkeiden hamstraaminen ei ole kenenkään etu, Johanna Linnolahti sanoo.

Viranomaiset pysyvät, valppaina, sillä pandemia saattaa aiheuttaa lääkkeiden saatavuushäiriöitä kuukausien viiveellä. Suomen ja koko maailman lääkemarkkinat ovat riippuvaisia Kiinan ja Intian tuotannosta. Niissä tehtaita on ollut suljettuina tai ne toimivat vajaalla kapasiteetilla. Tuotanto alkoi palautua toukokuun lopulla.

Saatavuushäiriöt yleistyneet selvästi

Saatavuushäiriöt eivät johdu pelkästään pandemiasta, vaan lääkkeiden laajat saatavuushäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti.

– Fimea sai viime vuonna lähes 1 700 ilmoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöistä, Linnolahti sanoo.

Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Pulaa oli esimerkiksi e-pillereistä sekä verenpaineen, masennuksen ja migreenin hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä.

Yllättävät katkokset lääkkeiden saatavuudessa ovat aiheuttaneet paljon ylimääräistä vaivaa apteekeille, asiakkaille ja lääkäreille. Jos lääke on ollut apteekista loppu, farmaseutin on pitänyt tavoittaa hoitava lääkäri lääkkeen vaihtamiseksi tai asiakas on tehnyt soittokierroksen lähiapteekkeihin.

Arkisto


Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Mikä olikaan apteekin rooli lääkehoidoissa? kysyy Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansen blogissaan.
18.02.2016 11:53

18.02.2016 11:53


Apteekkari: THL rakentaa valtakunnallista Lääkityslistaa, joka kokoaisi hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen. Mutta kuinka laajasti tiedot näkyisivät apteekeissa?
18.02.2016 09:38

18.02.2016 09:38


Hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen?
18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN


Apteekkari: Actavis on luvannut tiedottaa jatkotoimenpiteistä mahdollisimman pian. Apteekkariliitto suosittelee, että Apobase Creme, Oily Creme ja Lotion-perusvoiteet otetaan apteekeissa toistaiseksi pois myynnistä.
17.02.2016 16:14

17.02.2016 16:14


Actavis keskeyttää kolmen Apobase-voiteen toimitukset apteekkeihin
17.02.2016 16:00

Potilasturvallisuus 17.02.2016 16:00


Apteekkari: Suomessa lääkkeet saa koneellisesti annosjaeltuna noin 40 000 ihmistä, suurin osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Ruotsissa turvallisuutta parantavan palvelun piirissä on jo lähes 200 000 ikäihmistä. Suomessa moni kunta käyttää yhä kotihoitajan työaikaa lääkkeiden jakamiseen.
17.02.2016 10:54

17.02.2016 10:54


Annosjakelussa valtava kasvupotentiaali – yleistyminen kiinni kuntapäättäjistä
17.02.2016 10:07 ERJA ELO

Annosjakelu 17.02.2016 10:07 ERJA ELO


Apteekkari: Kirsi Kosonen aloitti elokuussa Punkaharjun apteekin apteekkarina. Apteekkariuralle lähti hänen lisäkseen viime vuonna 28 muuta kokenutta proviisoria.
16.02.2016 15:47

16.02.2016 15:47


Apteekkari: Yrjö Rosila on yksi niistä lähes 40 000 suomalaisesta, joiden lääkkeet jaellaan koneellisesti.
16.02.2016 09:37

16.02.2016 09:37