Lääkevaihdon laajeneminen ensi huhtikuun alusta lukien maksaa apteekeille ennakoitua enemmän, arvioi Apteekkariliitto.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että viitehintajärjestelmän käyttöönotto ja lääkevaihdon laajeneminen tuovat noin 85 miljoonan euron vuosittaiset säästöt lääkemenoihin. Säästöistä noin 50 miljoonaa arvioidaan kertyvän analogiamenetelmäpatentilla suojattujen lääkkeiden tulosta lääkevaihdon piiriin huhtikuun alusta lukien.

Apteekkariliiton laskelmien mukaan vaikutukset ovat kuitenkin selvästi tätä suuremmat. Laskun maksavat pääosin lääkeyritykset ja apteekkarit.

Lääkevaihtoa koskevassa lakiesityksessä vuonna 2002 ministeriö arvioi varovasti, että lääkevaihto säästäisi Kelan lääkekorvausmenoja noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2003. Todellisuudessa Kela säästi 35,4 miljoonaa euroa ja lääkkeiden käyttäjät 28,1 miljoonaa euroa, eli yhteensä 63,5 miljoonaa euroa. Maaliskuun 2004 loppuun mennessä säästöä oli kertynyt jo 88,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen Kela lopetti hintakilpailun tuomien säästöjen arvioinnin.

Vaihtokelpoisten lääkkeiden hintojen raju pudotus yllätti kaikki. Useiden menekkilääkkeiden hinnat laskivat jo ensimmäisenä vuonna useita kymmeniä prosentteja.

Parin vuoden päästä lääkevaihdon alkamisesta monien lääkkeiden hinta oli pudonnut jo 60-70 prosenttia, joidenkin vielä tätäkin enemmän, ilmenee Apteekkariliiton tuolloin tekemistä selvityksistä.

Apteekkariliitto laskee, että lääkevaihdon laajeneminen ja viitehinta merkitsevät 85 miljoonan euron sijasta 140 miljoonan euron lovea apteekkien lääkemyyntiin, jos hintataso laskee ministeriön arvioimat 40 prosenttia.

- Ministeriö on laskenut arvioonsa vain ne lääkkeet, joiden myynti on yli 5 miljoonaa euroa vuodessa. Moni vaihdon piiriin tuleva lääke jää siis huomiotta arviossa, selittää Apteekkariliiton talousasiantuntija Ilkka Harjula.

Jos hintataso putoaakin puoleen, vaikutus on jo 166 miljoonaa euroa eli liki tuplasti arvioidut 85 miljoonaa euroa.

- Lääkevaihdon kokemusten perusteella tällaiset hintojen laskut eivät ole ollenkaan mahdottomia, kun kysymyksessä on menekkilääkkeet, Harjula sanoo.

Monet apteekit eivät näin suuria menetyksiä kestäisi.

- Viitehintajärjestelmän piiriin tulevat lääkevalmisteet muodostavat tietyissä apteekeissa yli viidenneksen kokonaismyynnistä. Näillä apteekeilla ei ole enää taloudellisia toimintaedellytyksiä, jos hinnat laskevat 40-50 prosenttia.

Harjula huomauttaa, että Apteekkariliitto ei ole vastustanut viitehintajärjestelmän käyttöönottoa eikä lääkevaihdon laajentamista, vaan ainoastaan edellyttänyt muutosten taloudellisten vaikutusten kompensoimista apteekeille.

- Laskelmiemme mukaan se on nyt vähintäänkin kohtuullista, Harjula painottaa.

Lainmuutosesitysten perusteluissa muutosten taloudellisia vaikutuksia apteekeille ei ole arvioitu lainkaan. (EK)

Aiheesta lisää 11.12. ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.