Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Sanna Lauslahti valmistautuu kevään eduskuntavaaleihin pitkästä aikaa vaikuttamistyön näkökulmasta, sen minkä Brexitiltä ehtii.

Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät viime viikon lopulla yksimielisesti Britannian kanssa neuvotellun sopimuksen EU-eron ehdoista.

Toistaiseksi on kuitenkin täysin epäselvää, miten Britannian EU-eron kanssa käy.

Britannian parlamentin alahuone äänestää sopimuksen hyväksymisestä joulukuun 11. päivä, ja äänet sopimuksen puolesta jakautuvat.

Tätä keskustelua Lääketeollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Sanna Lauslahti on seurannut tiiviisti siitä asti, kun toukokuussa aloitti. Britannian EU-ero voi vaikuttaa merkittävästi Suomenkin lääkehuollon toimivuuteen.

- Brexit on vastassani lähes jokaisena työpäivänä, ja seuraamme juuri nyt intensiivisesti tilanteen etenemistä.

Lauslahti sanoo, että koko lääketeollisuus on yhä varautunut sopimuksettomaan eroon.

- Jos Britannia eroaa EU:sta sopimuksettomassa tilassa, kriittisten alojen, kuten lääkehuollon ja lentoliikenteen osalta pitää neuvotella erilliset kauppapoliittiset sopimukset, joilla turvataan vähintään kahden vuoden siirtymäaika.

Vaikka erilliset sopimukset saataisiin neuvoteltua, sopimukseton ero on silti uhka etenkin Euroopan laidalla sijaitsevan Suomen lääkehuollolle.

– Suomi on pieni markkina, ja on riski, että isot markkinat hoitavat itsensä. Lääkkeiden jakelu pitää meilläkin olla turvattu ihan missä tilanteessa tahansa, Lauslahti sanoo.

Osaamisen keskittäminen lisäisi tasa-arvoa

Sanna Lauslahti aloitti Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana toukokuussa tehtyään pitkän uran kansanedustajana, ja valmistautuu nyt kevään eduskuntavaaleihin pitkästä aikaa vaikuttamistyön näkökulmasta.

Yksi Lääketeollisuuden tuomista isoista vaaliteemoista on yhteiskunnallinen eriarvoisuus.

Lauslahdelle se tarkoittaa sitä, että Suomessa ei saada uusimpia lääkkeitä ja rokotteita käyttöön yhtä nopeasti kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Viivettä on esimerkiksi uusimpien syöpälääkkeiden käytössä.

Eriarvoisuutta löytyy myös maan sisältä. Lauslahden mukaan uusien hoitojen saaminen vaihtelee sen mukaan, minkä sairaanhoitopiirin alueella potilas sattuu asumaan.

Lääketeollisuuden tavoitteena on, että uudet innovaatiot saataisiin nykyistä nopeammin sairaalakäyttöön ja korvausjärjestelmän piiriin.

Eriarvoisuutta voitaisiin vähentää yhdistämällä lääkkeiden ja rokotteiden arviointimenettely saman katon alle.

– Suomi on pieni maa, resursseja ei kannata hajottaa moneen virastoon ja sairaalaan. Osaamisen keskittäminen toisi järjestelmään lisää tasa-arvoa. Tämä on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan, Lauslahti linjaa.

Miten turvataan Suomea hyödyntävä tutkiva lääketeollisuus?

Toinen Lääketeollisuuden hallitusohjelmatavoitteista liittyy tutkivan lääketeollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen.
Ala työllistää Suomessa noin 5 400 ihmistä, ja Lääketeollisuus ry edustaa noin neljääkymmentä innovatiivista lääkeyritystä.

Yhdistys pyrkii vahvistamaan tutkimusinfrastruktuuria ja tukemaan korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä.

Lauslahden mielestä Suomi tarjoaa lääkealalle hyvät toimintaedellytykset. Toimintaympäristö on vakaa, ennustettava, turvallinen ja korruptoitumaton, myös tutkimusinfrastruktuuri toimii hyvin.

Lisäksi kansalaisten terveystietoja on kerätty biopankkeihin ja terveydenhuollon rekistereihin. Tiedon hyödyntäminen on erittäin tärkeää, kun mitataan esimerkiksi lääkkeen vaikuttavuutta ja arvoa.

– Nämä ovat ainutlaatuisia yhteiskunnallisia tekijöitä, joiden vuoksi Suomi on hyvä paikka investoida.

Kansainvälisten lääkeyritysten pysyminen Suomessa on yhteiskunnan etu, koska ne tuovat talouskasvua ja verotuloja.

Suomessa toimivat lääkeyritykset sijoittavat vuosittain yli 250 miljoonaa euroa täällä tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lauslahden mukaan investointeja, lääketutkimusta ja korkean osaamisen työpaikkoja olisi mahdollista saada lisääkin, mutta se vaatii satsausta myös yhteiskunnalta.

– On vaikea perustella kansainvälisille yrityksille, että tuokaa tutkimusta Suomeen, jos sitä ei tueta esimerkiksi lainsäädännön ja yliopistosairaaloiden julkisen tutkimusrahoituksen keinoin.

Sanna Lauslahti

• Syntynyt Helsingissä 1966. Hallintotieteiden tohtori ja kauppatieteiden maisteri.
• Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana huhtikuusta 2018. Työskenteli Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2007–2018.
• Työskennellyt myös elinkeinoelämän asiantuntija- ja johtotehtävissä, mm. kahdeksan vuotta Elisa Oyj:ssä. On kirjoittanut kolme talousjohtamista käsittelevää kirjaa.
• Toimi pitkään Espoon kaupunginvaltuustossa, oli useita vuosia Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana.
• Asuu Espoossa. Perheeseen kuuluu kolme lasta, joista nuorin, 17-vuotias asuu vielä kotona. Nollaa työpäivän jälkeen ajatuksensa juoksu-lenkillä, uimassa tai joogassa.

Lisää aiheesta