Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Näön heikkeneminen ennakoi iäkkään kunnon huonontumista
16.08.2017 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM

16.08.2017 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM


Kelain apteekissa helpottaa lääkärin työtä
11.08.2017 10:30 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 11.08.2017 10:30 INKERI HALONEN


Masennuslääkkeiden käyttö lisää pään vammojen riskiä Alzheimer-potilailla
09.08.2017 10:02 ERJA ELO

09.08.2017 10:02 ERJA ELO


Valeapteekki jatkaa toimintaansa – alkuvuodesta yli 80 valitusta kuluttajaneuvontaan
08.08.2017 13:20 ERJA ELO

valeapteekki 08.08.2017 13:20 ERJA ELO


Yli 11 miljoonaa yhdysvaltalaista väärinkäyttää opioidilääkkeitä
03.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim

Rikollisuus 03.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim


Närästyslääkkeiden käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin
02.08.2017 10:34 INKERI HALONEN

02.08.2017 10:34 INKERI HALONEN


Äidin masennuslääkitys raskauden aikana ei vaikuta lapsen älykkyyteen
02.08.2017 08:59 Uutispalvelu Duodecim

Lääkehoito 02.08.2017 08:59 Uutispalvelu Duodecim


Euroopan lääkevirastosta kisaa 19 kaupunkia
01.08.2017 14:35 STT

Lääketeollisuus 01.08.2017 14:35 STT


Parasetamoli mahdollisesti tehoton nivelrikkokipuihin
01.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim

Itsehoito 01.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim


Tutkimus: Apteekin ammattilaiset luotetuimpia Suomessa
19.07.2017 12:05 ELINA AALTONEN

Luottamus 19.07.2017 12:05 ELINA AALTONEN