Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Farmasiaviikolla kurkistetaan apteekin reseptitiskin taakse
22.09.2020 08:58 TARU VANHALA

Kampanjat 22.09.2020 08:58 TARU VANHALA


EMA puoltaa deksametasonin käyttöä vaikeissa covid-19-tapauksissa
21.09.2020 11:13 ERJA ELO

Koronavirus 21.09.2020 11:13 ERJA ELO


Tutkimus: Apteekit voivat auttaa parantamaan lääkitysturvallisuutta
18.09.2020 08:38 HANNA HYVÄRINEN

Lääkitysturvallisuus 18.09.2020 08:38 HANNA HYVÄRINEN


FIP: Apteekeille lisää päätösvaltaa saatavuushäiriöissä
17.09.2020 14:43 HANNA HYVÄRINEN

Saatavuusongelmat 17.09.2020 14:43 HANNA HYVÄRINEN


Henkilöstön turvallisuus on potilas- ja asiakasturvallisuutta
17.09.2020 07:46 TARU VANHALA

Potilasturvallisuus 17.09.2020 07:46 TARU VANHALA


Kivut ja harhat vähenivät lääkitysmuutoksilla
16.09.2020 11:28 Johanna Ojala

Lääkitys kuntoon 16.09.2020 11:28 Johanna Ojala


Lääkkeiden hankinta apteekista sujuu suomalaisilta helposti
15.09.2020 15:25 ERJA ELO

itsehoito 15.09.2020 15:25 ERJA ELO


Virkamies palasi apteekkiin
14.09.2020 08:47 TARU VANHALA

Apteekkityö 14.09.2020 08:47 TARU VANHALA


Kotisohvalta Farmasian Päiville – virtuaalinen koulutustapahtuma kiinnostaa
11.09.2020 09:19 ERJA ELO

11.09.2020 09:19 ERJA ELO


Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
10.09.2020 10:11 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 10.09.2020 10:11 VIRPI EKHOLM