Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Neuvottelut optiovuodesta päättyivät tuloksettomina
23.05.2019 10:01 ERJA ELO

Työmarkkinat 23.05.2019 10:01 ERJA ELO


Tupakka nopeuttaa influessarokotteen valmistumista
17.05.2019 11:28 ERJA ELO

Rokotteet 17.05.2019 11:28 ERJA ELO


Lääkärit kannattavat, mutta eivät määrää biosimilaareja
16.05.2019 10:30 OLLI-PEKKA TIAINEN

Biosimilaarit 16.05.2019 10:30 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kolmikymppisen ruokavalio voi näkyä muistissa viisikymppisenä
15.05.2019 10:30 UUTISPALVELU DUODECIM

Ravitsemus 15.05.2019 10:30 UUTISPALVELU DUODECIM


Espoon uudet apteekkiluvat hakuun tällä viikolla
13.05.2019 15:52 ERJA ELO

Apteekkiluvat 13.05.2019 15:52 ERJA ELO


Kuka määräisi biosimilaarit käyttöön?
10.05.2019 16:40 OLLI-PEKKA TIAINEN

Biosimilaarit 10.05.2019 16:40 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkien kuljetuskumppani tähyää Keski-Eurooppaan
10.05.2019 12:22 ERJA ELO

Lääkejakelu 10.05.2019 12:22 ERJA ELO


Tulli varoittaa hengenvaarallisista opioidia sisältävistä lääkeväärennöksistä
07.05.2019 11:43 ERJA ELO

Lääkeväärennökset 07.05.2019 11:43 ERJA ELO


Painonnousu 20–40-vuotiaana ennakoi verenpaineen kohoamista
03.05.2019 08:12 UUTISPALVELU DUODECIM

painonhallinta 03.05.2019 08:12 UUTISPALVELU DUODECIM


Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
02.05.2019 16:50 MARI HEIKKILÄ

Lääkehoito 02.05.2019 16:50 MARI HEIKKILÄ