Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Pharmadata tuo markkinoille uuden pd3-apteekkijärjestelmän
14.11.2008 12:33

14.11.2008 12:33


Luotettava ehkäisy tarpeen aknelääke isotretinoiinilla hoidettaessa
14.11.2008 11:02

14.11.2008 11:02


Vuoden Farmaseutti ratkoo iäkkäiden lääkitysongelmia
14.11.2008 11:01

14.11.2008 11:01


Jenkkilobbaus ei tehonnut, lääkevaihto laajenee
11.11.2008 19:36

11.11.2008 19:36


Suomi toivoo EU-reseptille siirtymäaikaa
07.11.2008 14:20

07.11.2008 14:20


Sosiaali- ja terveysvaliokunta siunasi viitehintalait
06.11.2008 13:20

06.11.2008 13:20


Apteekkari Klaus Holttisen muotokuva paljastettiin
05.11.2008 22:29

05.11.2008 22:29


Lipitor saa kilpailijan Norjassa
04.11.2008 14:20

04.11.2008 14:20


Viitehintalait voidaan käsitellä tavallisina lakimuutoksina
04.11.2008 13:50

04.11.2008 13:50


Lääkelaitos: Vain apteekit saavat annosjaella lääkkeitä
31.10.2008 14:32

31.10.2008 14:32