Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Erityisäitiysrahasta päätetään tapauskohtaisesti
25.08.2009 15:50

25.08.2009 15:50


Ruotsin apteekkeja havittelee 15 yritystä
25.08.2009 14:15

25.08.2009 14:15


Pandemiarokotteet vaikuttavat turvallisilta
24.08.2009 15:58

24.08.2009 15:58


Apoteket yhteistyöhön Ica-kauppaketjun kanssa
24.08.2009 14:44

24.08.2009 14:44


Ruotsi julkisti H1N1-rokotuslinjauksensa
21.08.2009 12:33

21.08.2009 12:33


Sähköisen reseptin yhteistestaus alkaa
21.08.2009 10:12

21.08.2009 10:12


Apteekkarit hakevat ketjuista yhteishenkeä
20.08.2009 15:27

20.08.2009 15:27


Ravintolisästä löytyi sildenafiilin kaltaisia aineita
19.08.2009 14:57

19.08.2009 14:57


Pogostaepidemian alkua odotellaan
19.08.2009 13:18

19.08.2009 13:18


Antibioottien käytössä on Pohjoismaissa suuria eroja
19.08.2009 13:03

19.08.2009 13:03