Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Apteekit alkavat valmistaa käsidesiä
11.03.2020 14:30 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 11.03.2020 14:30 HANNA HYVÄRINEN


Koronaepidemian vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen seurataan nyt tarkasti Euroopassa
10.03.2020 14:37 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 10.03.2020 14:37 HANNA HYVÄRINEN


Onko voiteesta apua kolotuksiin?
10.03.2020 08:38 VIRPI EKHOLM

kipu 10.03.2020 08:38 VIRPI EKHOLM


Alzheimerin taudin voi ehkä pian todeta verikokeella
09.03.2020 09:06 HANNA HYVÄRINEN

Alzheimer 09.03.2020 09:06 HANNA HYVÄRINEN


Apteekit varautuvat koronaviruksen leviämiseen maltillisesti
06.03.2020 10:24 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 06.03.2020 10:24 HANNA HYVÄRINEN


Iso-Britannia harkitsee farmasian ammattilaisten kurssittamista lääkäreiksi
06.03.2020 08:34 HANNA HYVÄRINEN

Brexit 06.03.2020 08:34 HANNA HYVÄRINEN


Parkinsonin taudin salaisuudet aukeavat – runsas antibioottien käyttö yhteydessä sairastumisriskiin
05.03.2020 09:03 VIRPI EKHOLM

Tutkimus 05.03.2020 09:03 VIRPI EKHOLM


Lääkityslistan kehittäminen yskii
04.03.2020 08:13 HANNA HYVÄRINEN

Lääkitysturvallisuus 04.03.2020 08:13 HANNA HYVÄRINEN


Ei kipulääkettä kipeään vatsaan
03.03.2020 14:02 NIINA LAINE

Lääkitys kuntoon 03.03.2020 14:02 NIINA LAINE


Miten kunnat selviävät niille säädetyistä palveluista?
02.03.2020 10:01 ERJA ELO

Tekijä 02.03.2020 10:01 ERJA ELO