Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Champix rajoitetusti peruskorvattavaksi
14.05.2014 13:30

14.05.2014 13:30


Risikko: Lääkekehityksen organisoinnissa petrattavaa
13.05.2014 11:02

Lääkekehitys 13.05.2014 11:02


Hydroksitsiinivalmisteet EMA:n arvioitavana
13.05.2014 09:24

13.05.2014 09:24


Apteekkien Eläkekassa täyttää 150 vuotta
12.05.2014 12:35

12.05.2014 12:35


Oulun lentoasemalle apteekin palvelupiste
09.05.2014 10:20

Palvelupisteet 09.05.2014 10:20


Adrenaliinikynien toimintavarmuus selvityksessä
07.05.2014 08:52

Saatavuusongelmat 07.05.2014 08:52


Astman seuranta tärkeää ikääntyessä
06.05.2014 10:55

06.05.2014 10:55


Krooninen verenpainetauti, diabetes ja astma korvatuimmat
02.05.2014 09:05

02.05.2014 09:05


Virosta tuodaan yhä paljon lääkkeitä
28.04.2014 12:17

28.04.2014 12:17


KHO:lta tuki Fimean melatoniinilinjalle
25.04.2014 13:48

25.04.2014 13:48