Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Sivuapteekin siirtyminen Kymenlaakson keskussairaalaan jumissa
12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN

12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN


Tuore väitös: Statiinihoitoa toteutta ohjeen mukaisesti vain puolet
11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN


Millaista on apteekin arki terveyskeskuksen tiloissa?
11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN


Uusi lääke lupaa helpotusta vaikeaan atooppiseen ihottumaan
09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM


Dementialääkitys aloitetaan usein liian myöhään
09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM


D-vitamiinin puutos lisää kroonisen päänsäryn riskiä
04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN

D-vitamiini 04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN


Tutkimus: Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin
04.01.2017 08:28

Apteekki palvelee 04.01.2017 08:28


EMA näyttää tietä – Lääketutkimukset avataan vihdoin julkisiksi
03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM


Siirtymäaikaa vielä kolme vuotta – ketjut uhmaavat Viron tulevaa apteekkisääntelyä
02.01.2017 09:56 Rain Kooli

Apteekkijärjestelmä 02.01.2017 09:56 Rain Kooli


Arkkiatri Pelkonen: "Teknologia käy kalliiksi, jos se tuota terveyttä"
22.12.2016 13:22

22.12.2016 13:22