Terveydenhuollon kustannukset ovat karkaamassa käsistä, mutta lääkekulut on saatu hallintaan.

Lääkekustannusten kasvua on hillitty Suomessa monin tavoin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Säästötoimet ovat onnistuneet odotettua paremmin.

Tällä hetkellä avohoidon reseptilääkemenojen osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on 11,1 prosenttia. Edellisen kerran osuus oli näin pieni vuonna 1996.

Säästökuuri alkoi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitusohjelmasta, jonka tavoitteeksi kirjattiin, että lääkekustannukset eivät saa kasvaa yli viittä prosenttia vuodessa.

Lääkekustannusten hillitsemiseksi on toteutettu kolme merkittävää uudistusta: lääkevaihto (2003), lääkkeiden tukkuhintojen leikkaaminen viidellä prosentilla (2006 ja 2013) sekä lääkkeiden viitehintajärjestelmä (2009).

Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksalan mielestä lääkehuolto on nyt kantanut vastuunsa julkisten kustannusten karsimisessa.

– Lääkekustannusten kasvun hillitseminen on ollut ymmärrettävä tavoite, ja tässä on onnistuttu. Kun kuitenkin samaan aikaan muut terveydenhuollon menot ovat kasvaneet erittäin jyrkästi, herää kysymys onko näin raju lääkekustannusten leikkaaminen osaltaan johtanut terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvuun, hän pohtii.

– Nyt on vihdoinkin aika katsoa, miten muuta terveydenhuoltoa kehitetään niin, että kustannusten kasvua kyetään hillitsemään ja samalla turvaamaan laadukkaat ja koko maan laajuiset terveyspalvelut, Oksala muistuttaa.

ERJA ELO

Aiheesta lisää tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.

Lisää aiheesta