Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkekorvausmenot kasvoivat taas - nousua yli 90 miljoonaa euroa

Lääkekorvaukset   18.06.2020 09:55  ERJA ELO INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Lääkekustannukset kasvavat jatkuvasti. Lääkekorvausten kasvu johtuu pääosin uusista ja kallista lääkevalmisteista, jotka eivät kuulu viitehintajärjestelmään.

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna runsaat 6 prosenttia. Kokonaissumma ylittää jo 1,5 miljardia euroa.

Lääkekorvauksia maksettiin viime vuonna yli 1,5 miljardia euroa. Summasta reilu miljardi oli erityiskorvauksia, 316 miljoonaa peruskorvauksia ja 205 miljoonaa lisäkorvauksia.

Korvattavia lääkkeitä osti viime vuonna 3,8 miljoonaa henkilöä eli 70 % suomalaisista. Heistä lääkekorvauksia sai runsaat 3 miljoonaa.

Lääkekaton alentaminen kasvatti lääkekuluista maksettavia lisäkorvauksia lähes viidenneksen. Tämä johtuu siitä, että suuria lääkekustannuksia maksavien tilannetta helpotettiin viime vuonna laskemalla vuosiomavastuuta 605 eurosta 572 euroon. Lisäkorvauksia sai lähes 5 % väestöstä.

Kasvun syynä uudet ja kalliit lääkkeet

Lääkekustannukset kasvavat jatkuvasti, säästötoimista huolimatta. Kasvua hillittiin viimeksi useilla eri keinoilla vuonna 2017. Sen jälkeen lääkekorvaukset ovat kuitenkin kasvaneet jo kahtena vuonna peräkkäin.

– Lääkekorvausten kasvu johtuu pääosin uusista ja kallista lääkevalmisteista, jotka eivät kuulu viitehintajärjestelmään, selventää tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Yksi lääkkeiden kustannuksia kasvattava ilmiö on käyttöaiheiden laajeneminen. Esimerkkinä Saastamoinen mainitsee kaksi verenohennukseen käytettävää lääkettä, joiden käyttöaiheet ovat laajentuneet aiempaa yleisempien sairauksien hoitoon. Näistä lääkkeistä maksettiin viime vuonna korvauksia yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Eniten kasvoivat uuden migreenilääke erenumabin korvaukset. Se tuli korvattavaksi vuonna 2019 ja siitä maksetut korvaukset olivat ensimmäisenä vuonna yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Arkisto


Apteekkari: Millaisia terveyssovelluksia sinä käytät? Mitä niistä olisit valmis suosittelemaan?
16.06.2016 10:39

16.06.2016 10:39


Mobiilit terveyssovellukset – onko niistä oikeasti hyötyä?
16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN


Apteekkari: Aamun Helsingin Sanomat tarttui tärkeään aiheeseen. Proviisori Anne Pusa kertoo jutussa myös, miten "lääkecocktail" saatetaan kotona nauttia.
16.06.2016 09:39

16.06.2016 09:39


Apteekkari: Vakuutusyhtiöt hakevat globaalistikin itselleen uutta roolia muuttuvassa terveyspalvelukentässä. LähiTapiola kehitti älyhenkivakuutuksen, jossa terveysteknologian avulla kannustetaan ihmistä jatkuvaan itsehoitoon. Ensimmäiset tulokset pilotista ovat selkeitä; yli 80 prosenttia on tehnyt muutoksia elämäntapoihinsa.
15.06.2016 12:37

15.06.2016 12:37


Apteekkari: Itä-Suomen yliopistossa selvitettiin, miten sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa.
15.06.2016 12:33

15.06.2016 12:33


Tutkimus kertoo - näin sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa
15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN


Voiko vakuutus toimia itsehoidon motivaattorina?
14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN

Itsehoito 14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN


Apteekkari: Kati Heiniö on yksi noin sadasta tutkittavasta hankkeessa, jossa selvitetään, miten tieto, terveysteknologia ja valmennus auttavat ihmistä edistämään terveyttään. Yhden muutoksen itsehoitoon Heiniökin on terveysdatan perusteella jo tehnyt.
13.06.2016 11:07

13.06.2016 11:07


Mikä motivoi ihmistä hoitamaan itseään?
13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN

Itsehoito 13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Heikko puristusvoima liittyy mm. suurentuneeseen riskiin menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin ja hengityssairauksiin.
13.06.2016 08:21

13.06.2016 08:21