Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkekorvaukset karkaavat käsistä

Lääkekorvaukset   22.03.2019 15:24  OLLI-PEKKA TIAINEN ISTOCK

ISTOCKPHOTO, ISTOCKPHOTO

Kymmenestä korvatuimmasta lääkkestä kolme oli biologisia reumalääkkeitä, joista Kela maksoi 2018 yhteensä liki 120 miljoonaa euroa.

Lääkekorvausmenot nousivat viime vuonna 5,3 prosenttia, eniten neljään vuoteen. Uudet kalliit lääkkeet kasvattavat kuluja, eikä vaihto biosimilaareihin vielä toimi.

Vuonna 2017 saavutettu 25 miljoonan euron (1,8 %) lääkekorvaussäästö on enää muisto vain. Viime vuonna kasvua kertyi liki kolminkertaisesti eli 73 miljoonaa euroa.

Kela maksoi 2018 lääkekorvauksia 3 miljoonalle suomalaiselle, yhteensä 1 460 miljoonaa euroa. Kolmannes summasta, 470 miljoonaa euroa, kului syöpälääkkeisiin.

Syöpälääkkeiden ja immunovasteen muuntajien ryhmä myös kasvoi eniten, 94 miljoonaa euroa eli 25 prosenttia. Korvausten saajien määrä kasvoi vain viisi prosenttia.

Yksittäisistä valmisteista kolmanneksi kalleimmaksi tuli eturauhassyövän hoitoon tarkoitettu entsalutamidi, josta maksettiin yli 31 miljoonan euroa vajaalle 1400 potilaalle. Lähes saman verran korvattiin toisen syöpälääkkeen lenalidomidin käytöstä vielä pienemmälle joukolle, alle 900 hengelle.

– Tämä on terveystaloustieteen perusdilemma. Hoidetaanko halvemmalla iso joukko potilaita vai keskitetäänkö summa pienen ryhmän hoitoon, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.

Biologiset kärjessä, biosimilaarit piilossa

Korvaussummaltaan suurimpien lääkkeiden listalla kärkikymmeniköstä kuusi valmistetta on biologisia lääkkeitä. Korvaavia valmisteita, biosimilaareja, olisi tarjolla, mutta niiden säästöpotentiaali on jäänyt Suomessa piiloon.

Esimerkiksi listan nelosen, biologisen reumalääkkeen entanerseptin korvaukset pienenivät neljä prosenttia, vaikka käyttäjien määrä kasvoi saman verran. Diabeteslääke glargininsuliinin korvaussumma putosi pari prosenttia ja käyttäjämäärä kasvoi saman verran.

Molempien lääkkeiden säästöt tulivat lähinnä siitä, että alkuperäisvalmistaja laski hintaansa. Pudotukset ovat kuitenkin kaukana siitä, mitä molekyylilääkkeiden lääkevaihdolla ja viitehintajärjestelmällä on saavutettu.

Saastamoinen luonnehtiikin muutoksia ”maltillisiksi”.

– Nyt on kolmas vuosi, kun lääkäreille lähetään kohdennettua palautetta. Joka vuosi on mietitty biosimilaareja yhtenä mahdollisuutena.

Saastamoinen arvelee, että kaikki lääkärit eivät vielä tunne asiaa, eikä markkinoilla ole vielä riittävästi biosimilaareja kiihdyttämään hintakilpailua. Myös ohjaus biosimilaarien vaihtoon puuttuu.

Säästöjäkin on saavutettu

Insuliinien korvausmenot ovat jatkaneet laskuaan myös vuoden 2017 jälkeen. Muiden diabeteslääkkeiden kulut nousivat.

Suurten kansansairauksien, sydän- ja verisuonitautien lääkekorvaukset pienenivät 22 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Laskussa olivat myös keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja astmalääkkeet.

– Näissä vaikuttaa vielä kustannusten hillintätoimenpiteet ja hintakilpailu. Aina tulee kuitenkin uusia kalliita lääkkeitä, ja kokonaiskustannukset kasvavat.

Veritautien lääkkeiden korvaukset kasvoivat 27 miljoonaa eli 20 prosenttia 161 miljoonaan euroon, vaikka käyttäjiä tuli vain 4 prosenttia lisää. Tämä johtuu siitä, että verenohennuslääkkeiden korvattavuus laajeni uusiin käyttöaiheisiin.

Suurimmat lääkekorvaukset 2018

Lääkeaine Käyttöaihe Korvaus (€)
Adalimumabi* Reuma 61 180 829
Glargininsuliini* Diabetes 39 602 503
Entsalutamidi Eturauhassyöpä 31 163 376
Etanersepti* Reuma 30 943 250
Lenalidomidi Syöpä, MDS, MCL 30 396 657
Hyytymistekijä viii* Hemofilia 29 944 242
Golimumabi* Reuma 25 911 564
Detemirinsuliini* Diabetes 22 244 751
Apiksabaani Verenohennus 20 866 384
Rivaroksabaani Verenohennus 19 325 394


*) biologinen lääke

Lähde: Kela

Arkisto


Onko liikuntasuositusten minimitaso liian alhainen?
15.08.2016 08:49 UUTISPALVELU DUODECIM

Kansanterveys 15.08.2016 08:49 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkariliitto: Apteekkipalveluiden digikehitystä tärkeää jatkaa
12.08.2016 16:00 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 12.08.2016 16:00 INKERI HALONEN


Iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttö lisää terveyspalvelujen tarvetta
12.08.2016 10:21 INKERI HALONEN

Lääkitys kuntoon 12.08.2016 10:21 INKERI HALONEN


Apteekkari: Valitettavasti osoitteesta info@apteekkari.fi lähetetään edelleen epämääräisiä myyntiviestejä. Mikäli saatte postia kyseistä osoitteesta, voitte välittää sen meille toimitukseen osoitteeseen toimitus@apteekkari.fi Asia on viranomaisilla selvitettävänä.
12.08.2016 09:49

12.08.2016 09:49


Kesä kasvatti etälääkäripalvelun kysyntää Vähänkyrön apteekissa
12.08.2016 09:28

Apteekki palvelee 12.08.2016 09:28


Apteekkari: Tiedämme tällä hetkellä kovin rajallisesti lääkeaineiden ja niiden kemiallisten ja biokemiallisten hajoamistuotteiden käyttäytymisestä ja ympäristövaikutuksista, toteaa lääkekemian professori Jari Yli-Kauhaluoma. Siksi tutkimus on tärkeää.
11.08.2016 10:32

11.08.2016 10:32


Apteekkari: Vanhustenhoidon asiantuntija, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä korostaa moniammatillisten ryhmien käyttöä lääkehoidon suunnittelussa. "Ryhmässä pitäisi olla lääkärin ja hoitajan lisäksi farmasian asiantuntija, jolla on kokemusta lääkkeiden kokonaisarvioinnista", Kivelä summaa.
11.08.2016 08:09

11.08.2016 08:09


Apteekkari: Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan rintaruokinnan höydyt saattavat kadota, jos lasta hoidetaan samaan aikaan antibiooteilla.
11.08.2016 07:52

11.08.2016 07:52


Suomalaistutkimus: Antibiootit vievät imettämisen terveyshyötyjä
11.08.2016 07:35 UUTISPALVELU DUODECIM

Tutkimus 11.08.2016 07:35 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Uutta rokotetta tarvitaan, sillä hinkuyskätapausten määrä on viime vuosina noussut niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Hienoa, että Turun yliopisto on mukana tässä työssä!
10.08.2016 10:39

10.08.2016 10:39