Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkejäämiä eniten jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä

Ympäristö   08.08.2016 10:23  INKERI HALONEN INGIMAGE

,

Kymijoen vesistössä Päijänteen pohjoispuolella, Pohjois-Päijänteellä ja Vantaanjoessa on havaittu merkittäviä pitoisuuksia lääkeaineita.

DI, FM Petra Lindholm-Lehdon tuore väitöstyö kartoitti lääkejäämäpitoisuuksia tärkeissä raakavesilähteissä, Päijänteellä ja Vantaanjoessa. 

Väitöstutkimuksessa tutkittiin viittä yleisesti käytettyä epilepsia- ja kipulääkettä jätevedenpuhdistamoilla, pintavesissä ja sedimentoituneissa partikkeleissa.

Tutkimuksessa havaitut pitoisuudet vaihtelivat Jyväskylän seudun jätevedenpuhdistamoilla sadoista nanogrammoista mikrogrammoihin litrassa ja pintavesissä muutamista nanogrammoista satoihin nanogrammoihin litrassa.

– Jätevedenpuhdistamot ovat pääasiallinen vesistöjen lääkeaineiden päästölähde, mutta myös suotovedet kaatopaikoilta, maataloudesta sekä väärä lääkeaineiden hävittäminen ovat mahdollisia syitä ympäristökuormitukselle, Lindholm-Lehto kertoo.

Päijänne on Pääkaupunkiseudun raakavesilähde, josta vesi johdetaan yli miljoonan suomalaisen juomaveden valmistukseen.

Vantaanjoki on vaihtoehtoinen raakavesilähde, jos Päijänteen vettä ei ole saatavilla. Siksi valittujen vesistöjen veden laadun seuranta on ensiarvoisen tärkeää.

Pienetkin pitoisuudet ovat haitallisia vesieliöille

Jätevedenpuhdistamoilla havaitut pitoisuudet noudattivat lääkeaineiden kulutusta Suomessa. 

Lääkeaineet hajoavat lopulta ympäristössä, mutta jatkuvat päästöt puhdistamoilta aiheuttavat jatkuvaa ympäristökuormitusta.

Vaikka pitoisuudet ovat pieniä verrattuna ihmisten lääkitsemistarkoituksessa käytettyihin pitoisuuksiin, ne voivat aiheuttaa haittavaikutuksia vesieliöille.

– Selvisi, että suurimmat lääkeainepitoisuudet vesistöissä sijaitsevat lähellä jätevedenpuhdistamoiden purkuputkea. Lääkeaineet laimenevat vesistössä kauempana päästölähteestä, Lindholm-Lehto toteaa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lääkeaineiden pitoisuudet kasvavat vesistössä syvyyden kasvaessa.

Lääkeaineet hajoavat ja muuntuvat pääasiassa auringon UV-valon vaikutuksesta. Auringon valo ei pääse tunkeutumaan syvempiin vesikerroksiin, jolloin auringon valon aiheuttamat reaktiot jäävät vähäisemmiksi.

Vastaavasti lääkeaineiden pitoisuudet olivat suurempia talvella verrattuna kesällä havaittuihin johtuen jääpeitteestä ja auringon valon vähäisyydestä.

DI, FM Petra Lindholm-Lehdon soveltavan kemian väitöskirja “Occurrence of pharmaceuticals in municipal wastewater treatment plants and receiving surface waters in central and southern Finland” (Lääkeaineet jätevesissä ja pintavesissä Keski- ja Etelä-Suomessa) tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 12.8.

 

Arkisto


EMA: Fibraatit edelleen käyttökelpoisia
22.10.2010 22:29

22.10.2010 22:29


GlucaGen lääkepakkaus tarkistettava
22.10.2010 21:47

22.10.2010 21:47


Liitto: Osteoporoosilääkkeet erityiskorvattaviksi
20.10.2010 21:06

20.10.2010 21:06


Kalaöljykapselit tehottomia synnytysmasennuksen estossa
20.10.2010 08:34

20.10.2010 08:34


Lääkeostoja ei saa kytkeä kaupan bonusjärjestelmiin
19.10.2010 11:23

19.10.2010 11:23


Lihavuus heikentää valtimosuonten toimintaa
18.10.2010 08:56

18.10.2010 08:56


Ministeri Rehula lämmittelee terveysrahaston kokeilua
18.10.2010 07:54

18.10.2010 07:54


Suomi sittenkin mukana Pangeassa
15.10.2010 11:32

15.10.2010 11:32


EMA uudistaa eturistiriitasääntöjään
15.10.2010 11:19

15.10.2010 11:19


Vaihto-opiskelija tuo vaihtelua
15.10.2010 08:02

15.10.2010 08:02