Globaali kriisi, kuten vakava influenssapandemia, pysäyttäisi nopeasti elintärkeiden lääkkeiden tuonnin Suomeen.

Kansainvälisessä kriisissä pienen Suomen lääkehuolto halvaantuisi hyvin nopeasti, koska 80 prosenttia lääkemarkkinasta perustuu maahantuotuihin ulkomaisiin lääkkeisiin ja suomalaisten lääketehtaiden ulkomailla teettämiin lääkkeisiin.

Katastrofitilanteiden varalle Suomessa säädettiin vuonna 1984 maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen lääkkeiden velvoitevarastointilaki. Se velvoittaa maassamme toimivaa lääketeollisuutta ja maahantuojia pitämään normaalitasoa suurempia varastoja, joiden ansiosta lääkehuolto pystyy toimimaan saantihäiriössä jokseenkin normaalisti jopa 12 kuukauden ajan.

Lääkkeiden varastointia koordinoiva Huoltovarmuuskeskus varmistaa, että kaikki yhteiskunnan kannalta välttämättömät järjestelmät, kuten energia-, elintarvike- ja terveydenhuolto sekä tietoverkot, kuljetuslogistiikka, rahoitusala ja teollisuus, pystyvät toimimaan poikkeustilanteissa.

Valmiusasiamies, ekonomi Riku Juhola Huoltovarmuuskeskuksesta kertoo, että terveydenhuollon järjestäminen on yksi huoltovarmuuden hankalimmista osa-alueista.

– Koko väestön terveydenhoidon ja toimintakyvyn turvaaminen on kallista ja siihen liittyy paljon eettisiä valintoja siitä, ketä hoidetaan ja millä tavalla.

Juhola myöntää, että kriiseihin varautuminen olisi helpompaa, jos lääkeyritykset valmistaisivat Suomessa edelleen huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. (EE)

Lue lisää perjantaina ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.