Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna runsaat 6 prosenttia. Kokonaissum... Lue lisää »

Kela-korttia ei enää tarvita apteekissa Lue lisää »

Vuosiomavastuun täyttyminen näkyy vuoden alussa apteekissa heti, eikä asiakkaan tarvits... Lue lisää »

Uusien lääkkeiden käyttööonottoa edistävästä riskinjakomallista halutaan lisää kokemuks... Lue lisää »

Turvaamistoimista on tullut riskitön tapa viivyttää hintakilpailun alkamista patentin u... Lue lisää »

Lääkärit kannattavat, mutta eivät määrää biosimilaareja

Biosimilaarit  Lääkekorvaukset  Lääkevaihto   16.05.2019 10:30  OLLI-PEKKA TIAINEN ISTOCK

,

Suuri osa lääkäreistä haluaa pitää biosimilaarien vaihdon omissa käsissään, mutta kolmannes olisi valmis apteekkivaihtoon. Myönteisimmin suhtautuvat gastroenterologit.

Biologisia lääkkeitä määräävät lääkärit suhtautuvat biosimilaarien käyttöön positiivisesti, mutta eivät välttämättä kirjoita niitä. Kolmannes olisi valmis apteekkivaihtoon, selviää Fimean tutkimuksesta. 

Fimean haastattelemien lääkärien mukaan biosimilaarien yleistyminen vaatii yhteisiä käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja järkeistämään lääkkeen määräämistä kaikissa tilanteissa. Ammattilaiset ja potilaat tarvitsevat myös lisää riippumatonta informaatiota, sillä lääkärit saavat tietonsa biologista lääkkeistä pääasiassa lääketeollisuudelta.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa on selvitetty lääkäreiden asenteita biosimilaareihin, niiden käyttöä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä lääkäreiden tietolähteitä biologisista lääkkeistä. 

Suurin osa haastatelluista lääkäreistä pitää biologisia alkuperäislääkkeitä ja sekä niiden kopioita eli biosimilaareja samanarvoisina. Silti vain puolet lääkäreistä valitsee biosimilaarin ensimmäiseksi lääkehoidoksi ja vaihtaa biologisen valmisteen biosimilaariin.

Säästöt vastaan autonomia

Biosimilaarien hyödyntämistä puoltaa lääkärien mielestä kustannushyöty yhteiskunnalle. Orgnasiaation toimintakuluttuuri, lääkehankintojen kilpailutus sekä yhteistyö hankinnoissa tukevat myös valintaa.

Vastaavasti lääkärin omat mielipiteet ja halu kirjoittaa reseptit itsenäisesti jarruttavat biosimilaarien yleistymistä. Potilas saattaa myös haluta alkuperäisvalmistetta.

Biosimilaarien hintaero koettiin myös liian pieneksi. Vaikka ne ovat alkuperäisvalmisteita edullisempia, hintaeroa ei vaivaan nähden riittävänä

– Se (vaihtaminen) teetti meille valtavasti työtä – ylimääräisiä soittokontrolleja ja joillakin potilailla käyntikontrolleja, kuvaa yliopistosairaalassa työskentelvä diabeteslääkäri.

Apteekkivaihto jakaa näkemykset

Patenttisuojan menettäneet kemialliset  lääkkeet vaihdetaan halvempiiin apteekissa. Apteekkivaihto ja viitehintajärjestelmä ovatkin säästäneet yhteiskunnalta valtavasti rahaa.

Biologiset lääkket on rajattu tämän pakollisen vaihdon ulkopuolelle. Kun viitehinta ja rinnakkaisvalmisteiden keskinäinen kilpailu puuttuu, ei biologisten lääkkeiden hinta laske patentin rauettua samalla tavoin kuin kemillisten valmisteiden.

Fimean selvityksessä kolmannes (14) haastatelluista oli kuitenkin valmis siirtämään myös biosimilaarien vaihdon apteekkiin. Lähes yhtä moni (13) vastusti ajatusta. Osa suhtautui varauksellisesti tai hyväksyi apteekkivaihdon rajatusti.

Lääkäreiden mukaan lääkevalintaan vaikuttaa myös maksajataho, ja kustannuksia pyritään ohjaamaan avohoitoon sen sijaan, että potilas saisi lääkkeen infuusiona sairaalassa. Toisaalta osa lääkäreistä kertoi yksikkönsä linjanneen, että potilaat hoidetaan yhteiskunnan kannalta edullisimmalla tavalla, vaikka se lisäisi sairaalan kustannuksia.

Suuri säästöpotentiaali

Tutkimus keskittyi iho-, suolisto- ja reumasairauksien hoitoon erikoissairaanhoidossa sekä diabeteksen hoitoon erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Teemahaastatteluihin osallistui 45 ja ryhmäkeskusteluihin 31 lääkäriä tammi-syyskuussa 2018.

Biologisten lääkkeiden yleistyminen kasvattaa yhteiskunnan lääkemenoja. Siksi biosimilaarien heikko hyödyntäminen on herättänyt keskustelua.

Viime vuonna kymmenestä korvatuimmasta lääkkeestä kuusi oli biologisia. Näistä neljään on jo tarjolla biosimilaari. Pelkästään näistä neljästä valmisteesta maksettiin viime vuonna lääkekorvauksia 153 miljoonaa euroa.

Arkisto


Joka viides jäi ilman lääkekorvauksia alkuomavastuun vuoksi
23.03.2017 10:03 ERJA ELO

Lääkekorvaukset 23.03.2017 10:03 ERJA ELO


Kela haluaa turvata lääkkeiden saannin toimeentulotuen asiakkaille
01.02.2017 12:46 ERJA ELO

Lääkekorvaukset 01.02.2017 12:46 ERJA ELO


Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeita arvioidaan
11.11.2016 09:23 INKERI HALONEN

Lääkekorvaukset 11.11.2016 09:23 INKERI HALONEN


Hilan johtaja riskinjakomenettelystä: "Askel maailmaan, jota emme tunne kovin hyvin"
09.11.2016 10:00

Lääkekorvaukset 09.11.2016 10:00


Dementialääkeostojen kustannukset ja Kela-korvaukset kasvussa
07.11.2016 12:34 INKERI HALONEN

Lääkekorvaukset 07.11.2016 12:34 INKERI HALONEN


Reseptilääkkeet kalleimpia Yhdysvalloissa
02.09.2016 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkekorvaukset 02.09.2016 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM


EpiPen vain yksi esimerkki - Myös muiden elintärkeiden lääkkeiden hinnoittelussa huima ero
29.08.2016 12:10 INKERI HALONEN

Lääkekorvaukset 29.08.2016 12:10 INKERI HALONEN


Ehdotukset lääkesäästöistä tarkentuivat
26.08.2016 11:17

Lääkekorvaukset 26.08.2016 11:17


Selvitysmiehen ehdotukset lääkesäästöistä valmistuivat
13.05.2016 10:40 INKERI HALONEN

Lääkekorvaukset 13.05.2016 10:40 INKERI HALONEN


Kalliiden lääkkeiden käyttöön kaivataan yhteisiä linjauksia
29.04.2016 10:00 VIRPI EKHOLM

Lääkekorvaukset 29.04.2016 10:00 VIRPI EKHOLM