Lääkeneuvonnan antaminen ulkomaalaistaustaiselle asiakkaalle on haaste, johon törmää yhä useampi apteekki.

Turkulainen Varissuon apteekki sijaitsee lähiössä, jossa joka kolmas asukas on ulkomaalaistaustainen ja jossa puhutaan arviolta kuuttakymmentä eri kieltä.

Apteekki tarjoaa lakisääteistä lääkeneuvontaa suomen ja ruotsin lisäksi englannin, saksan, venäjän, unkarin, bulgarian, kurdin, arabian ja farsin kielillä. Silti päivittäin tulee vastaan asiakkaita, joiden kanssa ei löydy minkäänlaista yhteistä kieltä.

Silloin henkilökunta turvautuu elekieleen, kuvakirjoitukseen tai ”tulkkien” eli asiakkaan sukulaisten tai tuttavien apuun. Kipu- ja kuumelääkkeiden tai antibioottien käytön opastaminen on vielä suhteellisen helppoa ilman yhteistä kieltäkin. Ongelmia tulee silloin, kun asiakkaalla on käytössään toistakymmentä eri lääkevalmistetta ja erityisesti, jos ne on määrätty sähköisesti.

Apteekkari Pekka Torniaisen mielestä täysin ummikkojen maahanmuuttajien tulisi saada virallinen tulkki mukaan myös apteekkiin, eikä pelkästään lääkärikäynnille. Maahanmuuttajien terveydenhuolto ja lääkehoidot maksetaan yhteiskunnan verovaroista, mutta viimeinen silaus jää puuttumaan.

– Virallisen tulkin käyttäminen on kallista, mutta sellaisen saaminen apteekkikäynnille varmistaisi, että lääkkeet todella käytetään oikein.

Apteekissa on nähty tapauksia, joissa lapsen korvatulehdukseen tarkoitettu antibiootti on ruiskutettu korvakäytävään.

Kansainvälisessä ympäristössä kielitaitoiset työntekijät ovat apteekille kullanarvoisia. Tulkin voi palkata myös pelkästään sesonkiajaksi. Esimerkiksi Jämsän apteekissa on ollut kahtena talvena ylimääräinen työntekijä pelkästään venäläisiä hiihtoturisteja varten. (EE)

Aiheesta lisää tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.