Kuntapäättäjät tahtoisivat kehittää yhteistyötä apteekkien kanssa, mutta tuleva sote-uudistus jarruttaa suunnitelmia, selviää Apteekkarilehden tuoreesta kyselystä.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus hämmentää kuntapäättäjiä, ja se näkyy hyvin myös Apteekkarilehden tekemässä Kuntapäättäjäkyselyssä.

Kyselyllä kartoitettiin kuntien tarpeita muun muassa apteekin lisäpalveluiden, kuten koneellisen annosjakelun tai Apteekin Terveyspisteen suhteen.

Kysely lähetettiin kuntien hallitusten, valtuustojen ja terveysasioista päättävien lautakuntien puheenjohtajille syyskuussa.

Suurin osa noin 270 vastaajasta tunnistaa apteekkien lisäpalveluiden hyödyt ja olisi niitä valmis myös kustantamaan julkisin varoin rationaalisen lääkehoidon ja lääkesäästöjen saavuttamiseksi.

Esimerkiksi keväällä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan monilääkittyjen (käytössä yli 10 lääkettä) lääkityksen perkaaminen farmasian ammattilaisten voimin olisi kustannustehokasta ja voisi toimia yhtenä lääkekulujen säästökeinona.

Kuntapäättäjistä valtaosa (74%) pitäisikin mielekkäänä, että kunta korvaisi monilääkittyjen lääkityksen tarkastuspalvelua tai lääkehoidon kokonaisarviointia säästöjen saavuttamiseksi.

Kehittämisintoa on, apteekin menettämistä pelätään

Apteekkarilehti pyysi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajaa Tarja Mylläristä tutustumaan kyselyyn ja kommentoimaan sitä. Myllärisen mielestä vastauksista näkyy selvästi se, että pääsääntöisesti yhteistyö sujuu hyvin.

– Samoin näkyy se, että vastaajat näkevät kehittämisen mahdollisuuksia. Samanlainen tuntuma minullakin on. Koneellinen annosjakelu on kuntien kannalta tärkeää ja tehokkuutta lisäävää, ja se alkaa olla tunnettua myös luottamushenkilöille.

Kyselyn mukaan kuntapäättäjät ovat erittäin tyytyväisiä apteekkien nykyisiin palveluihin. Vastaajista 94 prosenttia on palveluihin erittäin (66%) tai melko tyytyväinen (31%).

Moni kuitenkin kokee, että mahdollisuus tehdä päätöksiä yhteistyön lisäämisestä on jäissä.

– Tällä hetkellä epävarmuus sote-uudistuksen ja aluehallinnon ympärillä on niin kokonaisvaltaista, että on vaikea liikkua mihinkään suuntaan, eräskin vastaaja kuvailee.

Samalla apteekin palveluiden menettämistä pidetään erittäin suurena (93%) tai melko suurena (5%) menetyksenä.

Myllärinen pitää vastausta loogisena.

– Vastuksista oli aistittavissa huoli siitä, miten oma apteekki selviää sote-uudistuksen jälkeen. Kunnan tehtävänä on huolehtia kunnan elinvoimasta, ja tämä on yksi osa sitä: jokainen yritys on kunnalle tärkeä.

Kuntaliitosta muistutetaan, että toiminnallista kehittämistä kannattaa jatkaa uudistusten aikanakin. Hyvä yhteistyö kunnassa jatkuu todennäköisesti myös uudella sote-alueella. Kun uusille sote-alueille valitaan luottamusjohtoa, on todennäköistä, että sinne valitaan osa nykyisistä kuntapäättäjistä.

**

Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon malli

• Itsehallintoalueet vastaavat palveluista vuoden 2019 alusta lähtien.
• Alueet voivat käyttää oman palvelutuotannon lisäksi yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluiden tuottajia sekä palveluseteliä.
• Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole jatkossa palvelun tuottajia.
• Kunnilla ei ole rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta.
• Tavoitteena terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta.

**

Aiheesta lisää 29.10. ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.

Lisää aiheesta