Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Koronatartuntaa ei voi todeta kotona

Koronavirus   13.11.2020 09:29  ERJA ELO INGIMAGE

INGIMAGE, käyttö omassa mediassa

Pääosa Suomen koronadiagnostiikasta pohjautuu tällä hetkellä terveydenhuollon tekemiin PCR-testeihin.

Luotettavia kotitestejä on THL:n mukaan kehitteillä ja tulossa EU-markkinoille.

Koronatartunnan toteamiseksi ei ole vieläkään kehitetty sopivia kotitestejä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.

– Meidän tietojemme mukaan EU-alueella ei ole myynnissä CE-merkittyjä kotitestejä, mutta niitä tulee hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa.

Kotitestaus kiinnostaa kansalaisia, THL on saanut paljon kyselyjä aiheesta. Ruotsissa potilaat voivat jo ottaa koronanäytteitä kotonaan, mutta ne on toimitettava terveydenhuollon laboratorioon analysoitavaksi.

Jos apteekki ottaa myyntiin kotitestejä, on tärkeää varmistaa tuotteen tausta. Luotettavan testin tunnistaa CE-merkinnästä sekä Fimealle tehdystä maahantuonti-ilmoituksesta.

– Testien luotettavuus täytyy arvioida riippumattomassa tutkimuslaitoksessa ennen markkinoille tuloa, Savolainen-Kopra sanoo.

Merkintöjen kanssa tulee olla tarkkana, sillä liikkeellä on myös väärentäjiä. Heti pandemian alkuvaiheessa internetissä markkinoitiin kuluttajille kotona tehtäviä pikatestejä, jotka eivät olleet luotettavia ja joissa CE-merkinnätkin oli väärennetty.

Kotitestin tulos varmistettava laboratoriossa

Kotitestien yleistymisessä on myös riskinsä.

– Jos testi näyttää negatiivista, ihmiset saattavat unohtaa yleiset torjuntatoimet. Testitulos kertoo kuitenkin tilanteen vain sillä hetkellä, eikä testi tunnista, jos henkilö on jo saanut tartunnan ja taudin itämisaika on meneillään. Mikään testi ei myöskään ole sataprosenttisen varma, muistuttaa Savolainen-Kopra.

Kotitestin antama positiivinen testitulos täytyy lisäksi varmistaa virallisessa laboratoriossa, koska kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista, johon liittyy epidemian leviämistä ehkäisevä eristys ja karanteeni.

THL valmistelee parhaillaan ohjeistusta kotitestaamiseen.

Pikatestejä kolmea tyyppiä

Terveydenhuollon käyttöön on saatu pandemian edetessä yhä nopeampia ja tarkempia testejä. Suomessa käytössä on kolmenlaisia pikatestejä.

– Pääosa Suomen koronadiagnostiikasta pohjautuu tällä hetkellä PCR-testeihin. Niistä on myös olemassa pikaversioita. Nämä testit ovat äärimmäisen luotettavia, kertoo Savolainen-Kopra.

Toinen vaihtoehto ovat antigeenin osoitustestit, jotka ovat pika-PCR-testiä nopeampia. Tuloksen saa parhaimmillaan 15-20 minuutissa. THL:n mukaan näitä testejä käyttää Suomessa noin 40 toimipistettä, ja toimilupia niiden käyttöönottoon haetaan jatkuvasti lisää.

Antigeenin osoitustestejä otetaan käyttöön erityisesti sellaisilla terveysasemilla, joiden keskuslaboratorio on kaukana. Näin potilas saa tiedon jo vastaanotolla ollessaan.

Kolmas pikatestivaihtoehto ovat vasta-ainetestit, joita käytetään hyvin harvoin, lähinnä epidemiologisessa tutkimuskäytössä.

– Näitä ei ole käytössä akuutin taudin diagnostiikkaan, koska testi mittaa yleensä IgG-vasta-aineita, jotka näkyvät veressä vasta parin kolmen viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Testi sopii lähinnä osoittamaan mennyttä infektiota, kertoo Savolainen-Kopra.

Hän uskoo, että markkinoille jossain vaiheessa tulevat kotitestit ovat kahta jälkimmäistä tyyppiä. Markkinoille tulevia kuluttajatestejä valvoo Fimea.

Syksyllä markkinoille tuli Suomessa kehitetty yhdistelmätesti, jolla voidaan havaita sekä koronatartunta että influenssatartunta. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettu testi on saanut CE-merkinnän ja myyntiluvan EU-alueella.

Arkisto


Apteekkari: Onko sukupuolella yrittäjyydessä väliä? On, ja siksi siitä pitää yhä puhua, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä.
02.11.2016 10:52

02.11.2016 10:52


Apteekissa annetut rokotukset vähentävät painetta terveydenhuollossa
01.11.2016 14:12 ERJA ELO

Influenssarokotus 01.11.2016 14:12 ERJA ELO


Apteekkari: Suomalaisista apteekkareista yli 70 prosenttia on naisia. Arvaatko, kuinka monta naista toimi apteekkarina 120 vuotta sitten? Löydät vastauksen jutusta!
01.11.2016 14:06

01.11.2016 14:06


Professori: Sukupuolten eroista yrittäjyydessä pitää puhua
01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN

Tasa-arvo 01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Pyysimme kansanedustaja Annika Saarikkoa tutustumaan apteekkien rokotuspalvelusta kertovaan artikkeliimme. Saarikko totesi sen luettuaan mm. näin: "Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi".
01.11.2016 11:49

01.11.2016 11:49


Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: "Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita."
31.10.2016 09:07

31.10.2016 09:07


Jo tuhansia rokotettu apteekeissa – THL suhtautuu myönteisesti
31.10.2016 08:55 ERJA ELO

Influenssarokotus 31.10.2016 08:55 ERJA ELO


Apteekkari: Verojalanjälki on yksi keino havainnollistaa toimialalta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Yksityisten apteekkien osalta verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksetaan Suomeen.
28.10.2016 10:36

28.10.2016 10:36


Apteekkari: "Lääkeala on erittäin säädeltyä, onhan loppupeleissä kyse ihmishengistä. Tätä monikulmioista kehikkoa on tarkasteltava kokonaisuutena: kun yhtä palasta liikutetaan, sen vaikutukset koko asetelmaan ovat erittäin suuret," toteaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.
28.10.2016 09:35

28.10.2016 09:35