Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu potilaille maksuttomiksi taudin yleisvaarallisuuden ja asiakasmaksulain nojalla. Tulkinta on kuitenkin väärä.

Monet covid-19-tautiin sairastuneet potilaat tarvitsevat taudin tukihoidoksi veren hyytymistä estävää lääkitystä, joka ehkäisee tautiin liittyvien tukosten syntymistä. Lääkärikunnassa on kuitenkin ollut epäselvyyttä siitä, miten tämä lääkehoito kustannetaan. Osa lääkäreistä olettaa, että lääkehoito on potilaalle ilmainen.

Tulkinta juontaa juurensa lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin hoitoon käytettävät lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Potilaan kotikunta maksaa lääkkeet, ja reseptin voi kirjoittaa lääkäri, joka on kunnan järjestämän terveydenhoidon palveluksessa.

Covid-19 on yleisvaarallinen tauti, mutta sen hoitoon ei ole olemassa lain tarkoittamaa lääkettä. Laissa maksuttomilla tartuntataudin hoitoon määrätyillä lääkkeillä tarkoitetaan lääkkeitä, joilla on hyväksytty käyttöaihe nimenomaan kyseiseen tartuntatautiin.

Covid-19-tautiin tällaista lääkettä ei toistaiseksi ole. Niinpä mitään lääkettä ei toistaiseksi voi toimittaa sen hoitoon avohuollon apteekista maksutta lain nojalla.

Apteekit ovat joutuneet paikoin vaikeaan välikäteen, kun potilas on tullut hakemaan lääkettä, jonka tämä on uskonut saavansa maksutta. Asia mutkistuu entisestään, kun kauppanimellä Klexane määrätyn, veren hyytymistä estävän lääkkeen Kela-korvattavuus päättyy marraskuun lopussa. Tällöin potilas ei enää saa lääkkeestä edes Kela-korvausta.

Tukihoito ei voi olla maksutonta

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti terveydenhuollon toimijoita asiasta keväällä. Muun muassa Terveysportissa julkaistussa tiedotteessa STM muistutti, että covid-19-sairauden hoitoon ei voi määrätä maksuttomia lääkkeitä. Ei siis myöskään hyytymistä estäviä lääkkeitä.

STM:n Turvallisuus- ja terveysosaston ylilääkäri Sari Ekholm muistuttaa myös, että lain mukaisesti maksuttomien lääkkeiden tarkoituksena on ennen muuta ehkäistä taudin leviämistä.

– Säädöksen ideana on, että vaarallisen taudin leviämistä voidaan ehkäistä niin, ettei potilas levitä sairautta, Ekholm sanoo.

Hyytymisen estoon käytettävät lääkkeet eivät vaikuta taudin leviämiseen, vaan suojelevat jo sairastunutta tautiin liittyvältä lisääntyneeltä tukostaipumukselta. Kyse on siis tukihoidosta.

– Jos pienimolekyylisten hepariinien tulkittaisiin olevan lain mukaisia maksuttomia lääkkeitä, se tarkoittaisi, että myös muissa sairauksissa tukihoitojen tai liitännäissairauksien hoidon pitäisi kuulua maksuttoman hoidon piiriin. Se johtaisi aika kestämättömään tilanteeseen, Ekholm sanoo.

Käytännöt vaihtelevat

Apteekkari-lehden tietojen mukaan sairaalahoidosta kotiutuneet covid-19-potilaat ovat voineet saada lääkettä maksutta mukaan esimerkiksi HUSin sairaala-apteekista. Tämä saattaa osaltaan lisätä epäselvyyttä lääkkeen maksullisuudesta.

Ekholmin mukaan sairaala-apteekit voivat luovuttaa lääkkeitä ilmaiseksi, mutta velvollisuutta siihen ei ole.

– Hyytymisenestolääkitys sinänsä kuuluu covid-19-taudin hoitoprotokollaan tukosten ehkäisemiseksi ja on siten tärkeä osa hoitoa. Mutta taudin leviämistä se ei ehkäise, eikä siksi täytä ehtoja maksuttomuudesta tartuntatautilain nojalla.

Ekholmin mukaan STM ei ole aikeissa antaa lisäohjeistusta aiheesta, vaan ministeriö katsoo ohjeistaneensa terveydenhuollon toimijoita riittävästi jo keväällä.

Jos asiakasmaksulakiin viittaavia reseptejä edelleen tulee apteekkeihin, apteekki voi korjata reseptin ja toimittaa lääkkeen normaalisti Kela-korvattuna. Klexanen osalta näin voi toimia marraskuun loppuun saakka. Siitä eteenpäin lääkkeen koko hinta on asiakkaan vastuulla.

Lisää aiheesta