Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Koivun tuohesta apu lääkeresistenssiin?

antibioottiresistenssi   02.09.2013 10:19 SANNA OKSALA

SANNA OKSALA,

Koivun tuohesta eristettävää betuliinia voidaan käyttää lähtöaineena, kun tehdään esimerkiksi keuhkoklamydiabakteeria torjuvia yhdisteitä.

Koivun tuohi sisältää kuivapainostaan noin kolmanneksen verran betuliinia, joka tähän asti on yleensä poltettu muun kuoren mukana. Betuliinilla on kuitenkin paljon käyttömahdollisuuksia, joiden lista pitenee tutkimusten edetessä.

Betuliinia käytetään nykyisin lähinnä kosmetiikkateollisuudessa, mutta viime aikoina betuliinin bakteereja torjuvat vaikutukset ovat myös herättäneet kiinnostusta.

– Useiden pieneliöiden ja virusten kasvava lääkeresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tarve kehittää uusia lääkeaineita niitä vastaan kasvaa koko ajan, toteaa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Sami Alakurtti.

Alakurtti on tutkinut betuliinin antimikrobisia vaikutuksia tarkemmin syntetisoimalla erilaisia betuliinipohjaisia yhdisteitä. Yhdisteiden tehokkuutta testattiin soluviljelmissä alfaviruksia, Leishmania-suvun alkueläimiä ja keuhkoklamydiabakteeria vastaan.

Monet tutkitut betuliinijohdannaiset estivät alfavirusten ja keuhkoklamydiaa aiheuttavan Chlamydia pneumoniae -bakteerin kasvua vielä siinäkin vaiheessa, kun aineen pitoisuus läheni sadastuhannesosia. Tehokkain johdannainen tappoi puolet keuhkoklamydiabakteereista tätäkin huomattavasti laimeammassa liuoksessa.

– Keuhkoklamydiassa, samoin kuin alfaviruksella, betuliinirunkoiset aineet edustavat täysin uutta yhdisteryhmää. Tällä hetkellä markkinoille tulevat uudet antibiootit ovat usein perusrakenteeltaan vanhojen kaltaisia ja niille bakteerit kehittävät resistenssin hyvinkin nopeasti. Uuden potentiaalisen yhdisteryhmän löytyminen voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan, Alakurtti sanoo.

DI Sami Alakurtti väittelee 6. syyskuuta Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Synthesis of betulin derivatives against intracellular pathogens" (Betuliinijohdannaisten syntetisointi solunsisäisiä patogeenejä vastaan).

ERJA ELO

Arkisto


2,1 miljoonaa annosta – lähes 1500 haittavaikutusraportointia
17.11.2009 07:54

17.11.2009 07:54


STM: Suomi ensimmäisiä rokottajia
16.11.2009 07:34

16.11.2009 07:34


Koululaiset ja opiskelijat rokotetaan opiskelupaikkakunnalla
13.11.2009 15:39

13.11.2009 15:39


Influenssa-puhelin vastaa viikonloppunakin
13.11.2009 15:07

13.11.2009 15:07


Influenssalääkkeet nyt kliinisen harkinnan takana
13.11.2009 15:00

13.11.2009 15:00


Komissio ei hyväksynyt YA:n verovapautta
13.11.2009 11:26

13.11.2009 11:26


Relenzalle haetaan peruskorvattavuutta
13.11.2009 10:24

13.11.2009 10:24


Apteekit ryhdissä epidemian edessä
13.11.2009 09:58

13.11.2009 09:58


Epidemia nyt koko maassa
12.11.2009 14:35

12.11.2009 14:35


Hyssälä: asenne masennukseen muutettava
12.11.2009 12:54

12.11.2009 12:54