Koivun tuohesta eristettävää betuliinia voidaan käyttää lähtöaineena, kun tehdään esimerkiksi keuhkoklamydiabakteeria torjuvia yhdisteitä.

Koivun tuohi sisältää kuivapainostaan noin kolmanneksen verran betuliinia, joka tähän asti on yleensä poltettu muun kuoren mukana. Betuliinilla on kuitenkin paljon käyttömahdollisuuksia, joiden lista pitenee tutkimusten edetessä.

Betuliinia käytetään nykyisin lähinnä kosmetiikkateollisuudessa, mutta viime aikoina betuliinin bakteereja torjuvat vaikutukset ovat myös herättäneet kiinnostusta.

– Useiden pieneliöiden ja virusten kasvava lääkeresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tarve kehittää uusia lääkeaineita niitä vastaan kasvaa koko ajan, toteaa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Sami Alakurtti.

Alakurtti on tutkinut betuliinin antimikrobisia vaikutuksia tarkemmin syntetisoimalla erilaisia betuliinipohjaisia yhdisteitä. Yhdisteiden tehokkuutta testattiin soluviljelmissä alfaviruksia, Leishmania-suvun alkueläimiä ja keuhkoklamydiabakteeria vastaan.

Monet tutkitut betuliinijohdannaiset estivät alfavirusten ja keuhkoklamydiaa aiheuttavan Chlamydia pneumoniae -bakteerin kasvua vielä siinäkin vaiheessa, kun aineen pitoisuus läheni sadastuhannesosia. Tehokkain johdannainen tappoi puolet keuhkoklamydiabakteereista tätäkin huomattavasti laimeammassa liuoksessa.

– Keuhkoklamydiassa, samoin kuin alfaviruksella, betuliinirunkoiset aineet edustavat täysin uutta yhdisteryhmää. Tällä hetkellä markkinoille tulevat uudet antibiootit ovat usein perusrakenteeltaan vanhojen kaltaisia ja niille bakteerit kehittävät resistenssin hyvinkin nopeasti. Uuden potentiaalisen yhdisteryhmän löytyminen voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan, Alakurtti sanoo.

DI Sami Alakurtti väittelee 6. syyskuuta Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Synthesis of betulin derivatives against intracellular pathogens" (Betuliinijohdannaisten syntetisointi solunsisäisiä patogeenejä vastaan).

ERJA ELO

Lisää aiheesta