Lääkekehityksessä panostetaan yhä enemmän biologisiin lääkkeisiin. Erityisen kiinnostavia ovat bioteknologisesti tuotetut monoklonaaliset vasta-aineet.

Vasta-ainelääkkeet vaikuttavat tulehduksenvälittäjäaineisiin tai immuunijärjestelmän soluihin. Niillä hoidetaan vakavia sairauksia, kuten syöpää ja autoimmuunitauteja. Reumaa on hoidettu monoklonaalisilla vasta-aineilla Suomessa jo pitkään.

Tulevaisuudessa niitä pyritään myös hyödyntämään laajemmin. Lääkekehityksessä on esimerkiksi vasta-aineita, joihin on kiinnitetty syöpälääke. Syöpäkudoksen tunnistavaa vasta-ainetta käytetään kuljettamaan lääke täsmälleen oikeaan paikkaan.

Vasta-ainelääkkeiden valmistus on vaativaa ja kallista. Myös lääkevalmisteet ovat kalliita. 

Elävissä soluissa valmistettavien monimutkaisten molekyylien lopullinen muoto, rakenne ja ominaisuudet lääkkeenä riippuvat suuresti tuotantoprosessista. Pienetkin ympäristömuutokset saattavat johtaa lopputuloksena eri lääkkeeseen kuin mitä haluttiin.

Herkkä tuotantoprosessi sekä myyntiluvan saamiseksi vaadittavat kalliit kliiniset kokeet tekevät myös monoklonaalisten vasta-aineiden kopioiden eli biosimilaarien kehittämisestä kallista ja aikaa vievää.

Biosimilaarien arvioidaan laskevan vasta-ainelääkkeiden hintoja noin 30 prosenttia. Ensimmäisen vasta-aineen patentti umpeutuu vuonna 2014.

Suomessa viime vuonna kolme euromääräisesti eniten myytyä lääkettä, Humira, Remicade ja Enbrel, ovat kaikki biologisia lääkkeitä. (MS)

Artikkeli vasta-aineista lääkkeinä tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.