Kelan tutkijat: Säästöt osuvat korvatuimpiin lääkkeisiin
Lääketalous 21.12.2016 11:43 TERHI KURKO, HANNA KOSKINEN
Vain keuhkoastman hoitoon käytettävä salmeterolin ja flutikasonin yhdistelmävalmiste jää säästöjen ulkopuolelle, Kelan tutkijat toteavat.
Ensi vuonna lääkekorvausmenoista toteutetaan 134 miljoonan euron lisäsäästöt. Säästötavoite vastaa noin 10 prosenttia lääkekorvausmenoista.
Korvausmenoista neljännes (339,2 miljoonaa euroa) muodostuu kahdestatoista lääkeaineesta (taulukko jutun lopussa).
Tässä jutussa tarkastellaan, miten esitetyt säästötoimenpiteet kohdistuvat näistä lääkeaineista maksettaviin korvauksiin.
Eniten lääkekorvausmenoja vuonna 2015 aiheuttaneet lääkeaineryhmät olivat syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat sekä ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet.
Korvausmenojen kasvu on ollut näissä ryhmissä nopeaa, sillä vuosien 2010 ja 2015 välillä ne kasvoivat 44 ja 37 prosenttia, kuten alla olevasta kuviosta voi huomata.
Kuvio 1.
Lääkkeiden hintoihin vaikuttavat keinot
Tarkastelluista lääkeaineista kahdeksan on biologisia lääkevalmisteita (talukossa merkintä b).
Biologiset lääkevalmisteet ovat lähes poikkeuksetta erittäin kalliita, ja ne selittävät merkittävän osan korkeista lääkekorvausmenoista.
Niistä syntyviä kustannuksia pyritään hillitsemään edistämällä biosimilaarien käyttöä.
Toistaiseksi biosimilaarien käyttö on ollut avohoidossa vähäistä. Hallituksen säästötoimenpiteissä sanotaan, että ensimmäisen markkinoille tulevan biosimilaarin hinnan tulee olla vähintään 30 prosenttia alempi kuin korvausjärjestelmässä olevan alkuperäisvalmisteen.
Myös alkuperäisvalmisteen tukkuhinnan kohtuullisuus tulee muuttuneessa tilanteessa uudelleen arvioitavaksi.
Tarkastelluista kahdestatoista lääkeaineesta yhdellä, glargininsuliinilla, on jo markkinoilla biosimilaari. Lisäksi arvioidaan, että adalimumabin, detemirinsuliinin ja pegfilgrastiimin biosimilaarit tulevat markkinoille
muutaman vuoden sisään.
Hintoihin vaikutetaan myös laajentamalla viitehintajärjestelmää epilepsialääkkeisiin silloin kuin lääkkeitä käytetään muissa käyttöaiheissa kuin epilepsiassa.
Muutos koskee kahdeksanneksi suurimmat lääkekorvausmenot aiheuttanutta pregabaliinia. Pregabaliinin korvausmenot olivat vuonna 2015 yhteensä 19 miljoonaa euroa. Pregabaliinin korvauskustannuksista 4,4 prosenttia aiheutui epilepsian hoidosta.
Lääkkeiden turhan kulutuksen ja lääkejätteen vähentäminen
Hallitus pyrkii vaikuttamaan lääkekorvausmenoihin myös lääkejätettä vähentämällä.
Kalliita korvattavia lääkkeitä korvataan jatkossa kerralla korkeintaan kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Kalliilla lääkkeillä tarkoitetaan valmisteita, joissa yhden pakkauksen hinta on yli 1 000 euroa. Suurin osa tarkastelluista kahdestatoista lääkeaineesta on hinnaltaan hyvin kalliita (taulukossa merkintä X).
Näin ollen säästötoimenpiteillä pitäisi olla vaikutusta seitsemään tarkastelluista lääkeaineista. Tosin osasta kyseisiä lääkeaineita on myös markkinoilla pakkauksia, joiden hinta jää alle tuhannen euron.
Lääkejätteen syntymistä pyritään vähentämään myös sillä, että lääkäreitä kannustetaan entistä voimakkaammin aloittamaan lääkehoito pieniä pakkauksia käyttäen.
Lisäksi erityiskorvattuja ja lisäkorvattuja lääkeostoja koskenut sääntö edellisen lääke-erän käyttämisestä lähes loppuun ennen uutta lääketoimitusta laajennetaan koskemaan myös peruskorvattavia lääkkeitä.
Diabeteksen lääkekustannuksia enemmän potilaalle
Tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden, lukuun ottamatta insuliinia, korvaustasoa muutetaan ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan.
Ehdotus siirtää hoitokustannuksia potilaalle, mikä tuo säästöjä lääkekorvausmenoihin.
Ehdotusta on perusteltu lääkkeiden erityiskorvattavuuden ajantasaistamisella. Kakkostyypin diabeteksen lääkehoito (insuliineja lukuunottamatta) siirtyy samaan korvausluokkaan kuin esimerkiksi verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin lääkehoidot.
Tarkastelluista kahdestatoista lääkeaineesta tämä säästökeino vaikuttaa sitagliptiiniin, josta maksettiin viime vuonna neljänneksi eniten lääkekorvauksia.
Yksi lääkeaine jää säästöjen ulkopuolelle
Tarkastelluista kahdestatoista lääkeaineesta keuhkoastman hoitoon käytettävä salmeterolin ja flutikasonin yhdistelmävalmiste on ainoa, jonka korvausmenoihin säästötoimenpiteillä ei ole suoraa vaikutusta.
Nähtäväksi jää, kuinka hyvin säästöt tulevat toimimaan. Apteekeilla on merkittävä rooli säästötoimien toteuttamisessa ja niiden onnistumisessa. Pitämällä varastossaan halvimpia valmisteita ja toimittamalla näitä asiakkaille, apteekit voivat edistää oleellisella tavalla viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hintakilpailua.
Apteekeilla tulee olemaan myös tärkeä tehtävä potilaiden ohjaamisessa ja uusista korvattavuuskäytännöistä informoimisessa.
Taulukko 1.
Kaksitoista lääkeainetta tuottavat neljänneksen korvausmenoista
Lääkeaineet, joista maksettiin eniten lääkekorvauksia vuonna 2015.
| Lääkeaine |
Korvaukset |
Osuus (%) |
| Adalimumabi (b, X) | 54,0 | 4,0 |
| Glargininsuliini (b) | 44,1 | 3,2 |
| Etanersepti (b, X) | 37,4 | 2,7 |
| Sitagliptiini | 34,8 | 2,5 |
| Detemirinsuliini (b) | 30,1 | 2,3 |
| Hyytymistekijä VIII (b, X) | 28,0 | 2,1 |
| Salmeteroli ja flutikasoni | 20,6 | 1,5 |
| Pregabaliini | 19,0 | 1,4 |
| Golimumabi (b, X) | 18,4 | 1,4 |
| Lenalidomidi (X) | 17,9 | 1,3 |
| Pegfilgrastiimi (b, X) | 17,8 | 1,3 |
| Interferonibeeta-1a (b, X) | 17,1 | 1,3 |
| YHTEENSÄ | 339,2 milj. eur | 24,9 % |
b= biologinen lääke, X= erittäin kallis lääke
Päivitetty 2.1.2017: Vuoden 2015 lääkekorvauksia kuvastavan grafiikan otsikko poistettu virheellisenä.
Osallistu keskusteluun
Aiheesta myös
Arkisto
