PÄIVITETTY 31.8. Nikotiinikorvaustuotteiden laskennallisen päiväannoksen kustannus on noussut kymmenessä vuodessa kolmanneksen, toteavat Kelan tutkijat Terhi Kurko ja Leena K. Saastamoinen tuoreessa Kelan tutkimusblogissa.

Tutkijat tarkastelevat blogissaan nikotiinikorvaustuotteiden tukkumyynnin ja kustannuksen kehitystä sekä käytön vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen vuosina 2005-2015.

Tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettujen nikotiinikorvaustuotteiden myyntiä laajennettiin 2006 apteekkien ulkopuolelle, aluksi kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. Vuonna 2007 niiden myynti sallittiin myös ravintoloissa.

Apteekkarilehden tutkijoiden blogin ja Saastamoisen 30.8. tekemän Facebook-päivityksen perusteella tekemä uutinen (30.8.) herätti keskustelua Twitterissä.

Saastamoinen yhdisti FB-päivityksessään blogissa tehtyjä havaintoja kustannusten noususta vapaan kilpailun toimivuuteen ja käytti termiä "hinta". Viittaus ja termi toistettiin uutisessa.

Twitterissä annetun palautteen perusteella Apteekkarilehti pyysi Saastamoiselta tarkennusta asiaan keskiviikkona (31.8.).

Saastamoinen totesi, että oli virheellisesti käyttänyt julkisessa Facebook-päivityksessään termiä hinta, vaikka blogissa tarkasteltiin nikotiinikorvaustuotteiden määritellyn vuorokausiannoksen tukkuhintaista kustannusta.

Twitterissä kyseenalaistettiin myös se, voidaanko johtopäätöksiä kilpailun toimimisesta tehdä tukkuhinnoista, jotka eivät kerro kuluttajahintojen tai -kustannusten kehityksestä.

Saastamoinen totesi Apteekkarilehdelle, etteivät he tutkineet tukkuhintojen tai vähittäishintojen muutoksia.

- Blogissa toteamme, että vuorokausiannoksen tukkuhintainen kustannus kasvoi. Tähän kustannukseen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi käytettyjen valmisteiden lääkemuoto, vahvuus, pakkauskoko ja myyntivolyymi. Tutkittua tietoa nikotiinikorvaustuotteiden myynnin vapauttamisen vaikutuksista näihin seikkoihin Suomessa ei ole.

Saastamoinen muokkasi omaa Facebook-jakoaan vielä poistamalla viittauksen vapaan kilpailun toimintaan, ja myös uutista korjattiin.

Myynti räjähti, käyttö stumppauksen tukena ei

Nikotiinikorvaustuotteiden myynti ja käyttö ovat kasvaneet myyntikanavien laajentamisen jälkeen selvästi; Suomen Lääketilaston mukaan niiden myynti lisääntyi kymmenen viime vuoden aikana yli 160 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa.

Valtaosa nikotiinikorvaustuotteista – 84 prosenttia – ostetaan muualta kuin apteekeista.

Tutkijat toteavat, että vaikka myynti on kasvanut selvästi, korvaushoitovalmisteiden käyttö tupakoinnin lopettamisessa ei ole ratkaisevasti lisääntynyt: Vuonna 2005 tupakoineista 13 prosenttia käytti korvaushoitoa lopettamisyrityksessään ja 16 prosenttia vuonna 2015.

Tutkijat kirjoittavatkin, että nikotiinikorvaushoitovalmisteiden lisääntyneestä kulutuksesta merkittävä osa selittynee muulla kuin tupakoinnin lopettamisen tukemisella: lääkeitä voidaan käyttää korvaamaan savukkeita tilapäisesti ja osalle on saattanut kehittyä riippuvuus valmisteisiin.

Kurko ja Saastamoinen toteavat, että vaikka nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat aina tupakkatuotteita turvallisempia, on silti epätarkoituksenmukaista käyttää valmisteita muuhun kuin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.

”Epätarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa myös potilaan rahat menevät hukkaan,” tutkijat kirjoittavat.

Lue Kelan tutkimusblogi >

PÄIVITETTY 31.8. KLO 11:45: Otsikko "Kelan tutkijat: Nikotiinikorvaustuotteiden hinnat nousseet selvästi kauppamyynnissä" korjattu muotoon "Kelan tutkijat: Nikotiinikorvaustuotteiden kustannus noussut". Blogissa ei tarkasteltu hintoja, vaan tukkuhintaisen, laskennallisen päiväannoksen kustannuksen kehitystä.

Vapaan kilpailun toimivuutta kommentoinut ingressi on poistettu, koska kommentti poistettiin myös ingressin lähteenä olleesta Facebook-jaosta. 

Ensimmäisen lauseen "laskennallisen päiväkäytön hinta" on korjattu muotoon "laskennallisen päiväannoksen kustannus".

Lisää aiheesta