Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Kelan tutkijat: Näiden lääkeaineiden korvausmaksut muuttuivat eniten

Lääketalous   29.05.2017 12:39  HANNA KOSKINEN, TERHI KURKO INGIMAGE

,

Lääkekorvausmenojen kasvu oli suurinta MS-tautilääke dimetyylifumaraatilla, diabeteslääke liraglutidilla ja syöpälääke entsalutamidilla.

Lääkekorvauksia maksettiin viime vuonna 1,41 miljardia euroa yhteensä 3,1 miljoonalle suomalaiselle.

Korvausmenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttia.

Aiempien vuosien tavoin lääkekorvauksia maksettiin eniten muun muassa nivelreuman hoitoon käytettävistä adalimumabista (55 milj. €) ja etanerseptista (38 milj. €) sekä diabeteslääke glargininsuliinista (46 milj. €) ja sitagliptiinista (30 milj. €) sekä hemofilia A:n hoitoon käytettävästä hyytymistekijä VIII:sta (30 milj. €).

Lääkekorvauksia maksettiin yhteensä 695 lääkeaineesta, joista 34:n lääkekorvausmenot ylittivät 10 miljoonaa euroa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme näissä lääkeaineissa tapahtuneita suurimpia korvausmenomuutoksia.

TOP 10: Suurimmat kasvajat

Suurimmassa osassa niitä lääkeaineita, joiden korvauskustannukset kasvoivat eniten, sairausvakuutuksen osuus kokonaiskustannuksista oli merkittävä, lähes 100 prosenttia.

Lääkekorvausmenojen kasvu oli suurinta MS-tautilääke dimetyylifumaraatilla, diabeteslääke liraglutidilla ja syöpälääke entsalutamidilla (kuva alla).

Dimetyylifumaraatilla kasvua oli 6,3 miljoonaa euroa (155 %), liraglutidilla 5,1 miljoonaa euroa (54 %) ja entsalutamidilla 3,3 miljoonaa euroa (42 %).

Myös näitä lääkkeitä käyttäneiden määrä kasvoi merkittävästi, mikä johtuu osin vuoden 2016 aikana tapahtuneista korvausmuutoksista: Dimetyylifumaraatti tuli viime vuonna erityiskorvattavaksi, ja liraglutidin erityiskorvattavuutta
laajennettiin uusiin potilasryhmiin.

Entsalutamidi tuli erityiskorvattavaksi vuoden 2015 joulukuussa.

Käyttäjämäärän kasvu selittää osan korvausmenojen kasvusta

Seuraavaksi suurinta (15–17%) korvausmenojen kasvu oli syöpälääke lenalidomidilla ja autoimmuunisairauksissa käytettävällä golimumabilla sekä kolesterolilääke atorvastatiinilla.

Myös näiden lääkkeiden korvausmenojen kasvua selittää käyttäjämäärän kasvu (8-17 %) ja atorvastatiinilla myös osin joidenkin atorvastatiiniryhmien viitehintojen nousu.

Neljän lääkkeen, hemofilia A:n hoitoon käytettävän hyytymistekijä VIII:n, glargininsuliinin, MS-tautilääke fingolimodin ja kolesterolilääke simvastatiinin korvausmenot kasvoivat alle kymmenen prosenttia (4–8 %).

Sekä fingolimodin että glargininsuliinin käyttäjämäärä kasvoi.

Korvausmenojen merkittävästä kasvusta huolimatta sekä hyytymistekijä VIII:n että simvastatiinin käyttäjämäärä laski, simvastatiinilla yli 20 000 henkilöllä.

Koska samaan aikaan toisen kolesterolilääkkeen, atorvastatiinin, käyttäjämäärä kasvoi 17 000 henkilöllä, on simvastatiinin käyttö voinut korvaantua atorvastatiinin käytöllä.

Simvastatiinin kustannuskasvua taas selittää ainakin osin käytetyimpien simvastatiiniryhmien viitehintojen nousu.

Atorvastatiini ja simvastatiini olivat korvausmenoiltaan eniten kasvaneista lääkkeistä ainoat, joiden kokonaiskustannuksista potilaat maksoivat sairausvakuutusta suuremman osan, keskimäärin 55–60 prosenttia.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleet lääkekorvausjärjestelmän muutokset lisäsivät potilaiden näistä kolesterolilääkkeistä maksamia omavastuuosuuksia, sillä vielä vuonna 2015 potilaiden osuus omavastuista oli keskimäärin 54–58 prosenttia.

Glarginsuliinin korvausmenot olivat suurimmat

Korvausmenoiltaan eniten kasvaneista lääkeaineista glargininsuliinin korvausmenot olivat suurimmat, noin 46 miljoonaa euroa.

Glargininsuliini oli myös korvausmenoiltaan toiseksi suurin lääkeaine.

Glargininsuliinin biosimilaari tuli erityiskorvattavaksi helmikuussa 2016. Biosimilaarin käytön lisäämisellä voitaisiin alentaa glargininsuliinin korvausmenoja merkittävästi.

Esimerkiksi erään glargininsuliinin paljon käytettyä lääkepakkausta vastaavan biosimilaaripakkauksen hinta on noin 16 prosenttia alkuperäisvalmistetta edullisempi.

TOP 10: Suurimmat laskijat

Vuonna 2016 eniten laskivat valkosolukasvutekijä pegfilgrastiimin (5,0 milj. €) ja diabeteslääke sitagliptiinin (3,1 milj. €) korvausmenot.

Myös käyttäjämäärät laskivat molemmissa lääkeaineissa; pegfilgrastiinilla jopa viidenneksellä vuoteen 2015 nähden.

Tätä selittää suurelta osin toisen valkosolukasvutekijän, lipegfilgrastiimin, käytön lisääntyminen.

Myös neljän muun lääkkeen, detemirinsuliinin, MS-tautilääke interferonibeeta-1a:n, psyykenlääke risperidonin sekä astmassa käytettävän salmeterolin ja flutikasonin yhdistelmän, käyttäjämäärän vähentyminen selittää osin niistä maksettujen korvausmenojen laskun.

Korvausmenojen laskusta huolimatta paljon käytetyn sydän- ja verenpainelääke bisoprololin käyttäjämäärä kasvoi lähes 12 000 hengellä.

Samaan aikaan alkuomavastuun käyttöönotto on nostanut bisoprololia käyttävien potilaiden keskimääräistä omavastuuosuutta noin 5 prosenttia vuodesta 2015.

Toisaalta myös osan bisoprololiryhmien viitehinnat laskivat vuoden 2016 aikana.

Korvausmenot laskivat, vaikka käyttö lisääntyi

Muun muassa epilepsiaan ja neuropaattisiin kipuihin käytettävän pregabaliinin korvausmenot laskivat 2,6 miljoonaa euroa lääkkeen käyttäjämäärän kasvaessa lähes 1 000 käyttäjällä.

Lääkeaine ei ollut viitehintajärjestelmän piirissä vielä vuonna 2016, mutta markkinoilla olleet rinnakkaisvalmisteet ovat mahdollisesti alentaneet lääkeaineen kustannuksia.

Diabeteslääke sitagliptiinin ja detemirinsuliinin korvausmenojen ja käyttäjämäärän vähentyminen selittynee ainakin osin muiden diabeteslääkkeiden, kuten glargininsuliinin, linaligliptiinin, liraglutidin sekä metformiinin ja sitagliptiinin yhdistelmävalmisteen käytön lisääntymisellä.

Vuonna 2016 käyttöön otettu alkuomavastuu ja ylemmän erityiskorvausluokan kiinteän lääkekohtaisen omavastuun korottaminen ovat vähentäneet diabeteslääkkeistä maksettuja korvausmenoja ja kasvattaneet samalla potilaiden omavastuuosuutta.

Esimerkiksi hinnaltaan edullisen metformiinin keskimääräinen omavastuuosuus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. 

Arkisto


Yhä useampi potilas saa syöpälääkkeensä korvattuna apteekista
28.02.2017 10:00 TERHI KURKO, HANNA KOSKINEN

Lääketalous 28.02.2017 10:00 TERHI KURKO, HANNA KOSKINEN


Hallituspuolueiden työryhmä pohtii apteekkitoiminnan kehittämistä
27.02.2017 11:45 INKERI HALONEN

Apteekkijärjestelmä 27.02.2017 11:45 INKERI HALONEN


Ylijohtaja Varhila: Uskon sote-uudistuksen pääsevän nyt maaliin
27.02.2017 09:10 ERJA ELO

Sote ja apteekit 27.02.2017 09:10 ERJA ELO


PoPSTer: Haluamme lisätä yhteistyötä apteekkien kanssa
23.02.2017 10:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 23.02.2017 10:00 INKERI HALONEN


Apteekit sähköistivät tammikuussa noin 46 300 reseptiä
22.02.2017 10:11 ERKKI KOSTIAINEN

sähköinen resepti 22.02.2017 10:11 ERKKI KOSTIAINEN


Lapin sote-alueella etsitään ratkaisuja etäisyyksiin – apteekeilta odotetaan aloitteellisuutta
22.02.2017 10:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 22.02.2017 10:00 INKERI HALONEN


Keski-Pohjanmaan Soite: Toivomme apteekeilta yhteistyöehdotuksia
21.02.2017 10:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 21.02.2017 10:00 INKERI HALONEN


Ilmoittautuminen alkoi! Tarjolla tuhat maksutonta Lääkityksen tarkistusta
20.02.2017 11:55 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 20.02.2017 11:55 INKERI HALONEN


STM:n Tuomas Pöysti: ”Erinomaista, että apteekkien roolia tarkastellaan”
17.02.2017 09:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 17.02.2017 09:00 INKERI HALONEN


Oikaisu: Tuotepalstalla virheellinen yhteystieto
16.02.2017 12:00 INKERI HALONEN

16.02.2017 12:00 INKERI HALONEN