Kävely ja juoksu yhtä hyviä verenpainepotilaalle
23.08.2013 08:55 KUVAPÖRSSI
Verenpainepotilas hyötyy liikunnasta.
Verenpainepotilaalle ei ole väliä harrastaako hän kävelyä vai juoksemista, kunhan niitä harrastaa tarpeeksi paljon.
Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa kävely ja juokseminen kummatkin pienensivät verenpainepotilaiden riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.
Korkeaa verenpainetta potevia suositellaan harrastamaan liikuntaa, koska verenpainetauti altistaa monille vakaville sairauksille ja niistä johtuville kuolemille. On kuitenkin ollut epäselvää kuinka paljon tai intensiivisesti liikuntaa pitää harrastaa, jotta se auttaa verenpainepotilaita elämään pitempään.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa asiaa selvitettiin seuraamalla kymmenen vuoden ajan 7 000 kävelyä ja 3 900 juoksemista harrastavaa verenpainelääkityksellä olevaa. Heistä 1 100 menehtyi seurannan aikana.
Tulokset osoittivat juoksemisen ja kävelemisen pienentävän riskiä menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkierron sairauksiin, sydämen vajaatoimintaan tai rytmihäiriöihin. Tämä koski kuitenkin vain osallistujia, jotka juoksivat 12–24 kilometriä viikossa. Kävelyyn liittyi vastaavanlainen vaikutus, mutta sen saadakseen piti kävellä noin 50 prosenttia enemmän ja pitempään.
Näin paljon juoksevien tai kävelevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli terveiden tasolla. Paljon liikkuvat verenpainepotilaat välttyivät myös diabetekselta ja munuaistaudilta muita todennäköisemmin, tulokset osoittivat.
Havainnot vahvistavat käsitystä liikunnan hyödyistä verenpainepotilaille. Kova fyysinen rasitus voi kuitenkin myös hetkellisesti kohottaa verenpainetta, minkä takia korkeaa verenpainetta potevien kannattaisi ainakin aloittaa varovaisesti.
Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Hypertension-lehdessä.
UP DUODECIM
Arkisto
Turakka ehdottaa Lääkealan keskusta Kuopioon
|
Neljä lääkettä sai erityiskorvauksen
|
Kolesterolilääke Inegyn Kela-korvaus poistuu
|
Pfizer haki Viagraa itsehoitolääkkeeksi
|
Orion aloittaa yt-neuvottelut
|
Ongelma ei kelpaa sairauspäivärahan perusteeksi
|
Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa laadukasta opetusta
|
Helsingin Itäväylän apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Samuli Hirsjärvi sai Albert Wuokon palkinnon
|
Jussi Huttunen ei pidä lääkehallinnon alueellistamista järkevänä
|