Naisapteekkarit eroavat yrittäjäsiskoistaan siinä, että he ovat kaikki korkeakoulutettuja ja työllistävät keskimäärin kymmenen ihmistä.

Naiset ovat saaneet toimia Suomessa yrittäjinä pian 140 vuotta, vuodesta 1879 lähtien.

Tänään suomalaisista yrittäjistä noin kolmannes on naisia.

Kolmannes on eurooppalaisittain melko paljon, mutta Suomen asettamiin tavoitteisiin nähden vähän: yli kymmenen vuotta sitten kootun naisyrittäjyystyöryhmän keskeinen tavoite oli saada naisyrittäjien osuus kasvamaan 40 prosenttiin.

Korkeastikoulutetut apteekkarinaiset työllistävät yrittäjäsiskojaan enemmän

Apteekkiala yksi harvoista aloista, joissa yrittäjistä suurin osa – yli 70 prosenttia – on naisia.

Poikkeuksellista on myös se, että heillä kaikilla on vähintään yksi korkeakoulututkinto; näin on naisyrittäjistä yleisesti vain joka kolmannella.

Apteekkarinaiset eroavat myös siinä muista naisyrittäjistä, että monet heistä työllistävät itsensä lisäksi jopa keskimäärin kymmenen muuta ihmistä.

Keskimäärin naisyrittäjä työllistää yhdestä neljään työntekijää.

Moni hämmästyy kuulleessaan tämän, kertoo Muhoksen apteekin apteekkari Taije Juntunen.

Juntunen ja hänen johtamansa Muhoksen apteekki edustavat hyvin suomalaisten naisten johtamia apteekkeja: Muhoksen apteekki työllistää apteekkarin lisäksi kymmenen ihmistä, ja he toimittavat asiakkaille yli 80 000 lääkereseptiä vuodessa.

Juntunen itse on yliopistokoulutuksen päälle opiskellut vielä useita muita tutkintoja, kuten monet kollegansa.

– Me apteekkarinaiset voisimme olla avoimesti ylpeitä siitä, kuinka monta ihmistä pystymme työllistämään, hän toteaa.

Terveys- ja hoiva-alan yrittäjyyttä, joissa naisia on yrittäjinä paljon, pidetään jotenkin vähempiarvoisena yrittäjyytenä."

Miksi miehiä on enemmän isojen apteekkien yrittäjinä?

Apteekkareiden sukupuolijakauma kuitenkin muuttuu, kun tarkastellaan Suomen suurimpia apteekkeja; niissä yrittäjänä toimii mies useammin kuin alalla keskimäärin.

Juntunen löytää ilmiölle syyn.

– Miesproviisorit hakevat apteekkeja alusta lähtien aktiivisemmin ja nuorempana, joten heillä urakierto ehtii edetä suurempiin apteekkeihin.

Naisilla oman apteekin hakemista rajoittaa usein ensin lasten saaminen ja sitten perheen kasvattaminen.

– Halukkuus lähteä yrittäjäksi eri paikkakunnalle voi olla naisilla perheen takia pitkään paljon matalampi, Juntunen pohtii.

Perhesyistä Juntunenkin haki ensimmäistä omaa apteekkiaan vasta nelikymppisenä, läheltä kotia, kun lapset olivat jo yläasteella.

Perheasiat ovat työpaikan asioita naisvaltaisella alalla

Koko apteekkialan työntekijöistä noin 90 prosenttia on naisia.

Se tarkoittaa, että apteekeissa erilaiset äitiys- ja perhevapaat ovat jatkuvaa arkipäivää. Niitä saattaa olla lukuisia päällekkäin, ja sijaisten etsiminen ja opastaminen vievät työaikaa koko apteekilta.

Muhoksenkin apteekin kaikki kahdeksan työntekijää ovat naisia. Heistä kaksi on tällä hetkellä vanhempainvapaalla.

Apteekkari – itsekin kahden lapsen äiti – on aina kannustanut työntekijöitään käyttämään äitiys- ja perhevapaita.

– Me olemme olleet siitä onnekkaassa asemassa, että sijaisia on aina ollut saatavilla, Juntunen sanoo.

Sukupuolella on yrittäjyydessä yhä väliä, valitettavasti

Juntunen harmittelee sitä, miten vaatimattomasti naisapteekkarit suhtautuvat omaan työhönsä.

– Sitä tullaan vähän niin kuin hiirulaisina miesten perässä, hän kuvailee.

Juntunen haluaisi, ettei sukupuolella olisi yrittäjyydessä väliä.

– Mutta toistaiseksi sillä on, hän pahoittelee.

Siksi naisyrittäjyydestä ja naisapteekkariudesta pitää hänestä yhä puhua.

– Kun puhutaan yrittäjyydestä, puhutaan aloista, joissa yrittäjät ovat pääsääntöisesti miehiä tai nuoria miehiä. Terveys- ja hoiva-alan yrittäjyyttä, joissa naisia on yrittäjinä paljon, pidetään jotenkin vähempiarvoisena yrittäjyytenä.

Grafiikka: Näin apteekkarikunta on naisistunut liki 120 vuodessa

Grafiikan lähde: Suomen Apteekkariliitto

Lisää aiheesta