Luotettavimpana terveystiedon lähteenä pidetään terveydenhuollon ammattilaisia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastanneista piti heitä hyvin tai melko luotettavina. Painettuja terveys- ja hyvinvointilehtiä pidettiin myös varsin luotettavina: 88 prosenttia piti niitä hyvin tai melko luotettavina. Internet-pohjaisiin lehtiin ja julkaisuihin luotettiin sen sijaan vähemmän. Vastaajista 50 prosenttia piti niitä hyvin tai melko luotettavina.

Merkille pantavaa oli, että noin kolmannes vastaajista ei osannut sanoa mitään eri internet-lähteiden luotettavuudesta. Terveysaiheita googlataan hakusanalla, ja tulokseksi saatuja sivuja voidaan lukea lähes kritiikittömästi. Virheelliset uskomukset leviävät muun muassa rasva- ja rokotussivustoilla.

Lähes puolet suomalaisista etsii internetistä terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Terveystiedon hakeminen internetistä on 2000-luvun kuluessa lisääntynyt 14 prosentista 45 prosenttiin. Naiset hakevat miehiä aktiivisemmin terveyteen liittyvää tietoa internetsivustoilta.

Tyypillinen terveystiedon hakija internetissä on korkeasti koulutettu, nuorehko 26–45-vuotias nainen, jolla on omasta mielestään erittäin hyvä terveys. Sen sijaan puolet vähän koulutetuista ja yli 55-vuotiaista kansalaisista ei ollut koskaan käynyt internetin terveyssivustoilla vuonna 2009. Myös tiettyjen terveysriskien kantajat etsivät internetin terveystietoa vähäisemmässä määrin. Esimerkiksi ylipainoiset hakivat muita vähemmän terveystietoa internetistä.

Oulun yliopiston ja Åbo Akademin toteuttama tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Terveystiedon käytännöt ja vaikuttavuus” -hanketta. Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten terveystiedon hakua vuosina 2001 ja 2009. Tutkimus perustui postikyselyihin, jotka tehtiin edustavalle otokselle Suomen kansalaisia. (MS)