Ikääntyvien apteekkipalvelut yhä alikäytettyjä
10.11.2010 15:01 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu lisää lääkehoidon turvallisuutta.
Palveluiden rahoitukseen liittyvät ongelmat hidastavat laajaa käyttöönottoa, pahoittelee Apteekkariliiton puheenjohtaja Mika Vidgrén.
Väestön ikääntyminen näkyy myös apteekkipalveluissa. Apteekit ovat viime vuosina alkaneet tarjota lääkehoidon onnistumista edistäviä palveluita, kuten lääkkeiden koneellista annosjakelua ja lääkehoidon kokonaisarviointia. Palveluiden laajaa käyttöönottoa ovat kuitenkin hidastaneet ongelmat niiden rahoituksessa, vaikka hyödyt potilaille ja yhteiskunnalle ovat kiistattomat.
– Ikääntyneet lääkkeiden käyttäjät hyötyvät merkittävästi esimerkiksi lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta, johon sisältyy lääkityksen tarkistus. Myös yhteiskunta säästää, sillä palvelu vähentää lääkehävikkiä ja lääkkeiden virheellisestä käytöstä johtuvia haittoja. Yhteiskunnan panosta palvelun rahoituksessa olisi siksi perusteltua lisätä, Apteekkariliiton puheenjohtaja Mika Vidgrén huomautti vieraillessaan keskiviikkona Pohjanmaan apteekkariyhdistyksen syyskokouksessa Vaasassa.
Väestön ikääntyminen lisää myös kansalaisten itsehoidon tarvetta, kun terveyspalvelujen kysyntä ylittää tarjonnan. Tukea ja neuvoja itsehoitoon on luontevinta hakea apteekista, jossa itsehoidon asiantuntijan puheille pääsee aikaa varaamatta.
– Apteekeissa kohdataan yhä enemmän asiakkaita, jotka pohtivat, pitäisikö heidän käydä hakemassa vaivaansa apua lääkäriltä vai riittääkö itsehoito apteekin neuvoilla ja itsehoitolääkkeillä. Apteekit voivat näin vaikuttaa merkittävästi muun terveydenhuollon kuormitukseen, Vidgrén totesi ja muistutti alkuvuonna valmistuneesta PricewaterhouseCoopersin toteuttamasta selvityksestä.
Selvityksen mukaan jo nykyisin apteekkien maksuttoman neuvonnan ansiosta vältetään 17 000 yleislääkärin vastaanottokäyntiä ja 2 000 päivystyskäyntiä joka päivä. Myös lääkemääräysten ja laitoshoidon tarve vähenevät tuntuvasti. Rahassa mitattuna muu terveydenhuolto säästää apteekkien neuvonnan ansiosta yli puoli miljardia euroa vuodessa. Säästöstä yli puolet kertyy yleislääkärikäyntien vähenemisestä. (EK)
Lapualta mallia yhteistyöhön >
Arkisto
