Apteekit tarjoavat lääkehoidon onnistumisen tueksi annosjakelua ja lääkityksen tarkistuksia. Rationaalinen lääkehoito on myös Suomen hallituksen tavoitteena.

Ikääntyvät ovat lääkkeiden käyttäjinä oma erityisryhmänsä. Heillä voi olla samanaikaisesti käytössä useita lääkkeitä, jotka aiheuttavat yhdessä haittavaikutuksia.

Apteekit voivat tukea lääkehoidon onnistumista tekemällä lääkehoidon tarkistuksia ja syvällisempiä lääkehoidon arviointeja.

Rovaniemen Ilopilleri apteekissa lääkityksen tarkistuksiin kuuluu haastattelu, jossa selvitetään, mitä asiakas todella käyttää. Tämän jälkeen lääkitys käydään läpi erilaisten tietokantojen kanssa.

Proviisori Anne Pusan mukaan tyypillinen ongelma iäkkäiden lääkityksessä on se, että lääkkeet eivät tehoa tai käyttäjä saa lääkityksestään kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia.

Usein on käynyt myös niin, että tilapäiseen käyttöön tarkoitettu lääke on jäänyt pysyvään käyttöön.

– Sieltä löytyy yllättävän paljon yhteisvaikutuksia, päällekkäisiä lääkkeitä ja ihan sitä, että asiakkaat eivät välttämättä tiedä, mihin tarkoitukseen lääkkeet on määrätty, Pusa kertoo.

Tästä kumpuaa Pusan mukaan epävarmuutta, joka vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen. Asiakkaan lääketietoutta lisäämällä apteekki parantaa hoitoon sitoutumista.

– Hoitoon sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää, koska vain otettu lääke auttaa, hän muistuttaa.

Apteekki tekee tarkistuksista yhteenvetoraportit, jotka käydään asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi. Apteekki ohjaa asiakkaat tarvittaessa ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriinsä.

Lääkkeiden määrä ei keskeinen ongelma

Geriatrian professori Timo Strandbergin mielestä ikääntyneiden lääkehoito toimii yleensä paremmin kuin luulisi julkisen keskustelun perusteella.

Ikääntyneiden lääkehoidossa on otettu valtavia edistysaskeleita esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin hoidossa. Tämän vuoksi esimerkiksi lääkkeiden suurikaan lukumäärä ei ole yksiselitteisesti ongelma.

– Vanhan ihmisen pitää käyttää kaikkia tarvitsemiaan lääkkeitä, mutta vain niitä. Jokaisella lääkkeellä on oltava tarkoitus, hän sanoo.

Strandbergin mielestä apteekkien tekemistä lääkityksen tarkistuksista voi olla apua.

– Kun on monia lääkkeitä käytössä, pitää ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta lääkehoito toteutuisi mahdollisimman hyvin. Geriatrina kannatan moniammatillista yhteistyötä.

Strandberg korostaa, että keskeistä lääkehoidon onnistumisessa on hoitoon sitoutuminen.

– Ei auta, vaikka lääkäri kuinka määräisi lääkettä, jos naapurin isännän mielipide ratkaisee, ottaako ihminen lääkkeensä. Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin antaa potilaalle oikeaa tietoa.

Kivunlievitys ei aina onnistu laitoksissa

Lääkkeiden käytön järkeistäminen on myös Suomen hallituksen tavoite. Hallitus toteuttaa parhaillaan rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaa.

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kertoo, että tällä haetaan säästöjä lääkekorvauksista ja potilasvahingoista, sillä onnistunut lääkehoito on tärkeä osa potilasturvallisuutta.

– Hallitus hakee säästöjä, mutta myös inhimillistä kärsimystä pitää vähentää. Hyvä lääkehoito on turvallista, taloudellista ja tarkoituksenmukaista, Juvonen listaa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenäkin vaikuttava Juvonen on koulutukseltaan geronomi eli ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon erikoistunut vanhustenhoitaja.

Juvosen mielestä on tärkeää selvittää, millä tavalla Suomessa lääkkeitä käytetään ja onko käytössä mahdollisesti turhia lääkkeitä. Tarkoitus on, että ihmiset pitäisivät itsestään enemmän huolta, jolloin he voivat paremmin ja lääkkeiden käyttö vähenee.

Häntä huolestuttaa iäkkäiden lääkehoidossa erityisesti riittävän kivunlievityksen järjestäminen esimerkiksi saattohoitotilanteissa.

– Yksityisillä palveluntuottajilla ei välttämättä aina ole kovin monipuolisesti lääkevalikoimaa tai paikalla ei ole yöaikaan lääkkeiden antamiseen koulutettua henkilökuntaa.

Koneellista annosjakelua voitaisiin lisätä

Johtaja, dosentti Päivi Voutilainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ajattelee, että iäkkäiden lääkehoidon toteuttamisessa laatuvaihtelu on nyt liian suurta.

Hänestä kaikkien ikäihmisten tulisi olla yhdenvertaisesti turvallisen lääkehoidon piirissä.

Asiaa voitaisiin korjata toimintatapoja kehittämällä, esimerkiksi koneellista annosjakelua lisäämällä.

– Kotihoidossa kuluu nyt valtavan paljon henkilötyövuosia pelkästään lääkkeiden jakeluun. Koneellinen annosjakelu vapauttaisi hoitajien aikaa muuhun hoitotyöhön, jolla parannetaan asiakkaan toimintakykyä ja elämänlaatua.

Tällä hetkellä koneellinen annosjakelu on Voutilaisen mukaan käytössä noin neljänneksessä suomalaisista kotihoidon yksiköistä ja noin kolmanneksessa ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä.

– Siinä on aika paljon kasvupotentiaalia, toteaa Voutilainen, joka vastaa ministeriössä ikäihmisten palveluiden kokonaisuudesta.

Ikääntyneiden hyvää lääkehoitoa pohdittiin Apteekkariliiton järjestämässä seminaarissa kesäkuun puolivälissä.

Lisää aiheesta