Kysymykseen, kuka hoitaa jatkossa Lääkelaitoksen nykyiset valvontatehtävät, ei saatu ministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa täsmällistä vastausta. Lääkelaitoksen henkilöstön mukaan lähes 90 prosenttia laitoksen henkilöstöstä toimii lääkevalvonnan tehtävissä.

- Tässähän pitää nyt muistaa, että ensi vuoden alussa aloittaa uusi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja [Stakesista ja Kansanterveyslaitoksesta muodostettava] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rajapinnat tehtävien suhteen ovat vielä katsomatta, ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) myönsi.

Työnjaon lähtökohtana ovat kuitenkin ministerin elokuussa esittämät linjaukset. Niiden mukaan lääkkeiden myyntilupa-asiat kuuluisivat uudelle Lääkealan keskukselle ja esimerkiksi apteekki- ja muut luvat uudelle lupa- ja valvontavirastolle.

Hyssälä perusteli Lääkealan keskuksen tarvetta sillä, että ikääntyvän Suomen lääkehuollon kehittäminen ei ole kuulunut oikein kenenkään vastuulle. Keskuksen perustamista valmisteleva ylijohtaja Päivi Sillanaukee lisäsi vielä kaksi syytä: farmasian osaamisen hyödyntäminen perusterveydenhuollossa sekä lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi.

- Nyt tarvitaan uusi, kokonaisvaltainen ote, sillä lääkkeiden merkitys terveydenhoidossa kasvaa. Tavoitteena on, että kaikissa hoitopaikoissa tiedetään, mitä rationaalinen lääkehoito on, Hyssälä totesi ja muistutti lääkemenojen jatkuvasta kasvusta.

Samaa mieltä oli myös Lääkelaitoksen johtokunnassa pitkään toiminut professori Riitta Ahonen Kuopion yliopistosta.

- Nyt on aika astua lääkevalvonnassa uuteen aikakauteen. Meidän pitää myös tietää, onko lääke hintansa väärtti, Ahonen sanoi ja korosti, että lääkeinformaation tuottaminen väestölle tulee olemaan uuden keskuksen yksi tärkeä tehtävä. (EK)