Kelan uusi pääjohtaja Liisa Hyssälä haluaa jatkaa Kelassa meneillään olevaa uudistustyötä, jossa Kela muuttuu virastosta palveluorganisaatioksi.
 
Entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) aloittaa työnsä Kelan pääjohtajana innostunein mielin.

- On kiinnostavaa, että voin olla toteuttamassa ja kehittämässä suomalaista sosiaaliturvaa. Haluan myös jatkaa Kelassa meneillään olevaa uudistustyötä, jossa Kela muuttuu virastosta palveluorganisaatioksi. Asiakas keskiöön!

Hyssälä sanoo Kelan haluavan olla mukana keskustelemassa terveydenhuollon rahoituksen mahdollisesta uudistamisesta. Hän pitää kansallista mallia eli niin kutsuttua Kela-mallia varteenotettavana vaihtoehtona.

Tässä mallissa palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta kansalliselle rahastolle. Rahastoa hallinnoisi Kela.

- Kansallisella rahoituksella voitaisiin nykyjärjestelmää paremmin ennakoida terveydenhuoltomenojen suuruus ja tasata alueiden vuosittaista kokonaiskustannusten vaihtelua, Hyssälä toteaa.

Hän korostaa, että Kelan merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittajana on kasvanut. Nykyisessä järjestelmässä kunta on järjestämisvastuussa ja käyttää päätöksentekovaltaa mutta rahoittaa omilla verotuloillaan toiminnasta jopa alle viidenneksen.

- Kelan lähtökohta terveydenhuollon rahoituksen uudistamisessa on, että kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläinen oikeus terveyteen ja terveydenhuoltoon. Tämä ei toteudu köyhiä kuntia yhdistämällä.

Hyssälän mukaan terveysperusteiset etuudet, erityisesti lääkemenot, sairauspäivärahat ja matkakorvaukset, ovat kasvaneet viime vuosina eniten. Jo yli kolmannes Kelan menoista kohdistuu terveyteen.

- Lääkekorvausten kasvua on saatu hillittyä useiden uudistusten, viimeksi viitehintajärjestelmän avulla. Myös korvausrajoitteita on käytetty. Jo noin 40 prosenttia peruskorvattavista lääkkeistä on korvausrajoitusten piirissä.

Hyssälän mukaan apteekkien ja Kelan välinen yhteistyö toimii hyvin.  Merkittävimpänä yhteisenä haasteena hän pitää sähköistä tiedonsiirtoa ja sen kehittämistä.

- Yksi konkreettinen toimenpide etenkin asiakkaan kannalta olisi Kela-kortin tietojen sähköinen välitys ajantasaisesti apteekkiin. Tämä helpottaisi myös apteekkien päivittäistä työtä, Hyssälä uskoo.

Apteekeilla on keskeinen rooli terveydenhuollossa, kun pyritään varmistamaan yhdenvertainen ja maankattava lääkkeiden saatavuus sekä turvallinen lääkehoito myös tulevaisuudessa.

- Ensimmäistä kertaa apteekkitoiminta on nostettu laissa kehitettäväksi. Sen siis katsotaan olevan niin merkittävää yhteiskunnallista työtä, että valtiovalta sitä resurssoi, painottaa Hyssälä. (HH)