Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hyssälä Kelan ruoriin

01.10.2010 08:33 TONI KOSKINEN

, kuva: TONI KOSKINEN

”Kelan merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittajana on kasvanut viime vuosina huomattavasti”, Liisa Hyssälä sanoo.

Kelan uusi pääjohtaja Liisa Hyssälä haluaa jatkaa Kelassa meneillään olevaa uudistustyötä, jossa Kela muuttuu virastosta palveluorganisaatioksi.
 
Entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) aloittaa työnsä Kelan pääjohtajana innostunein mielin.

- On kiinnostavaa, että voin olla toteuttamassa ja kehittämässä suomalaista sosiaaliturvaa. Haluan myös jatkaa Kelassa meneillään olevaa uudistustyötä, jossa Kela muuttuu virastosta palveluorganisaatioksi. Asiakas keskiöön!

Hyssälä sanoo Kelan haluavan olla mukana keskustelemassa terveydenhuollon rahoituksen mahdollisesta uudistamisesta. Hän pitää kansallista mallia eli niin kutsuttua Kela-mallia varteenotettavana vaihtoehtona.

Tässä mallissa palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta kansalliselle rahastolle. Rahastoa hallinnoisi Kela.

- Kansallisella rahoituksella voitaisiin nykyjärjestelmää paremmin ennakoida terveydenhuoltomenojen suuruus ja tasata alueiden vuosittaista kokonaiskustannusten vaihtelua, Hyssälä toteaa.

Hän korostaa, että Kelan merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittajana on kasvanut. Nykyisessä järjestelmässä kunta on järjestämisvastuussa ja käyttää päätöksentekovaltaa mutta rahoittaa omilla verotuloillaan toiminnasta jopa alle viidenneksen.

- Kelan lähtökohta terveydenhuollon rahoituksen uudistamisessa on, että kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläinen oikeus terveyteen ja terveydenhuoltoon. Tämä ei toteudu köyhiä kuntia yhdistämällä.

Hyssälän mukaan terveysperusteiset etuudet, erityisesti lääkemenot, sairauspäivärahat ja matkakorvaukset, ovat kasvaneet viime vuosina eniten. Jo yli kolmannes Kelan menoista kohdistuu terveyteen.

- Lääkekorvausten kasvua on saatu hillittyä useiden uudistusten, viimeksi viitehintajärjestelmän avulla. Myös korvausrajoitteita on käytetty. Jo noin 40 prosenttia peruskorvattavista lääkkeistä on korvausrajoitusten piirissä.

Hyssälän mukaan apteekkien ja Kelan välinen yhteistyö toimii hyvin.  Merkittävimpänä yhteisenä haasteena hän pitää sähköistä tiedonsiirtoa ja sen kehittämistä.

- Yksi konkreettinen toimenpide etenkin asiakkaan kannalta olisi Kela-kortin tietojen sähköinen välitys ajantasaisesti apteekkiin. Tämä helpottaisi myös apteekkien päivittäistä työtä, Hyssälä uskoo.

Apteekeilla on keskeinen rooli terveydenhuollossa, kun pyritään varmistamaan yhdenvertainen ja maankattava lääkkeiden saatavuus sekä turvallinen lääkehoito myös tulevaisuudessa.

- Ensimmäistä kertaa apteekkitoiminta on nostettu laissa kehitettäväksi. Sen siis katsotaan olevan niin merkittävää yhteiskunnallista työtä, että valtiovalta sitä resurssoi, painottaa Hyssälä. (HH)

Arkisto


Lääkeväärennökset puhuttavat FIP:ssä
06.09.2011 16:16

06.09.2011 16:16


Miehet testiin
02.09.2011 12:14

02.09.2011 12:14


Ihonhoito teemana apteekeissa
02.09.2011 09:54

02.09.2011 09:54


Narkolepsiakorvauksista päätetään lähiviikkoina
01.09.2011 13:43

01.09.2011 13:43


Helpompaa kuin huumekauppa
01.09.2011 11:35

01.09.2011 11:35


Pandemrixin yhteys narkolepsiaan vahvistui
01.09.2011 09:39

01.09.2011 09:39


Kiireetön kirurgi
31.08.2011 18:48

31.08.2011 18:48


Liikunta on lääkettä
31.08.2011 18:47

31.08.2011 18:47


Fimean mallilla osa voittaisi, osa häviäisi
31.08.2011 18:41

31.08.2011 18:41


Oikaisu
31.08.2011 18:40

31.08.2011 18:40